Lisää viisufiilistelyä

No niin, löytyihän sieltä eilisestä kakkossemifinaalistakin yksi suosikki: Liettuan hilpeät funkkimiehet! Harmi, ettei tämä svengaava höpöhömppäbiisi päässyt finaaliin - ties minkä yllärin herrat olisivat keksineet, kun nyt vetäisivät esiin ne ihanat paljettishortsit! :D

Kuten jo mainitsinkin, olen Euroviisujen suhteen vielä normaaliakin kaikkiruokaisempi - tästä hyvänä esimerkkinä yllättävä digastus Norjan täysin yhdentekevään, vahvasti joshgrobanhenkiseen lällyballadiin. Ihanaa jousisatseilla kuorrutettua siirappia! Ja lopussa täydellinen hidastettu modulaatio! Kylmät väreet vaan menee! :D

Suurin urahaaveenihan on tietysti päästä Kalle Niemeksi Kalle Niemen paikalle kääntämään Euroviisuja telkkariin. Nyt riimittelijäidolini kertoo av-kääntäjien blogissa viisujen kääntämisestä - mielenkiintoista luettavaa varmasti kaikille viisudiggareille! :)

Kesäsalaatti x 2

Päivällinen eilen: nieriäsalaatti isin parvekkeella.
Ainekset: paistettu nieriä, ravunpyrstöt, kuivatut oliivit, marinoidut sienet ja tomaatit, tuorejuustotäytteiset paprikat ja aprikoosit, salaatti, leipäkrutongit, parmesanlastut, caesarkastike.

Päivällinen tänään: lohisalaatti kotosalla.
Ainekset: loimulohi, herkkusienet, sokeriherneenpalot, porkkana, luumutomaatit, leipäjuusto, salaattisipuli, salaatti, siemensekoitus, öljy-balsamico-kastike + seuraksi unikonsiemensämpylä.

Kesä maistuu hyvältä. :)

Täällä on ihminen välissä!

Huamio huamio - tällä kertaa pääkaupunkiseutulaiset! Huomenna Helsingissä on ainutlaatuinen tilaisuus päästä tapaamaan kenties lempitelkkarisarjojesi kääntäjiä, kyselemään heiltä av-kääntämisen saloista, haukkumaan surkeita käännösratkaisuja (koska itse olisit tietysti kääntänyt paremmin), kehumaan mieleen jääneitä oivalluksia ruudun alalaidasta ja kokeilemaan itse, miltä tekstittäminen tuntuu. Siispä:

Tervetuloa perjantaina 28.5. klo 15-18

Kolmen sepän patsaalle
audiovisuaalisten kääntäjien infotempaukseen!

Tai siis tervemenoa, itse kun en valitettavasti pääse paikalle.

Opa!

Kun olin selvinnyt eilisistä työkiireistä ja niistä kolmista treeneistä (huh mun polvet ja kankut ja pää), oli aika istua soffalle katsomaan Euroviisuja. Vaikka Kuunkuiskaajat eivät päässeetkään jatkoon, show oli sentään nyt hiottu paljon paremmaksi Suomen karsinnan epämääräiseen ja -tahtiseen heiluntaan verrattuna. Siellähän se toinen taustalaulajapoitsu pani välisoitolla oikeen tanssiks, heitti bronkkot ja kaikki! Hei kaveri sulle on paikka meidän muodostelmajoukkueessa! Hyvähyvää!

Heppu häipyi jossain vaiheessa nukkumaan, joten jatkoin kisastudiota itsekseni kuulokkeet päässä jätskiä syöden (kuvassa tämän päivän annos, mutta samanlaisen vetäisin eilen...). Vaniljajäätelöä, lakuja ja kinuskikastiketta. Sugar overdose, njam!


Ja mikäkö oli suosikkini ekasta semifinaalista? Olen Euroviisujen suhteen harvinaisen helppo, yleensä muhun kolahtaa jostain syystä parhaiten kaikki aivottomat tanssibiisit. (Tosin ei sentään ihan niin aivottomat kuin Ranskan tämänvuotinen biisi...) Tällä kertaa lempparipaikan lunasti Kreikan Giorgos Alkaios & Friends: iskevä rytmi, taputuksia ja tarttuvia huutoja, kromaattisia melodioita, ja ihan tommosia kivoja kreikkalaisia tanssipoikia... huhhuhhuu! Tuliskohan toi kalju kaveri (check 3:19) meille vaikka siivoomaan ja syömään vähän jätskiä mun kaa? :)

Ihanaa, Kreikka! Oppaaa!

Toiseksi tämän vuoden viisusuosikikseni nostan Saksan söötin 19-vuotiaan Lenan. Enkä vissiin ole ainoa joka tykkää: suurin osa noista viisujen virallisen YouTube-kanavan videoista näyttää saaneen joitakin satoja tuhansia katselukertoja, mutta tää on katsottu laskurin mukaan rapiat neljä miljoonaa kertaa! Biisihän nähdään ja kuullaan livenä vasta suoraan lauantain finaalissa, joten en uskalla arvailla miten lavashow toimii... mutta ainakin näin videolta katsottuna ja kuunneltuna ihana tapaus!

Suosittelen

...viettämään viikonlopun Helsingissä häätanssien merkeissä. Häissä näet voi halata monta kertaa ihanaa rakasta onnesta sädehtivää morsianta, tavata vanhoja kivoja ystäviä ja uusia iloisia tuttavuuksia, juoda useamman lasin skumppaa ja syödä kaksi isoa palaa hääkakkua, liikuttua vauvauutisista, tanssia tuplakvartetin laulamaa häävalssia, herkistyä kananlihalle Kuka lohduttaisi Nyytiä -puheesta ja yhdestä omasta lempparikuorobiisistä, ihailla Suomenlinnan maisemia ja ihmetellä miten sieltä pääsee pois jos tulee niin kova ukkosmyrsky että lautta ei voi kulkea (ukkonen meni onneksi ohi).

...Suomenlinnan Valimo-ravintolaa. Tunnelmallinen ja tyylikäs paikka vähintäänkin hienossa ympäristössä.

...uusien korkkarien ensiesittelyä heti kun vain mahdollista. Vaikka nyt tommosissa Suomenlinnan hääjuhlissa (mutta matkalle kandee ottaa mukaan tennarit) (ja korkkareihin semmoset päkiä- ja kantapääpehmusteet) (eikä pidä ärsyyntyä siitä että kaikki päivittelevät miten pitkä olen, no noilla koroilla yli 185 cm).


...Töölön Tin Tin Tango -kahvilaa. Käytiin testaamassa kehuttu aamiainen (jota tuolla tarjoillaan koko päivän) sunnuntaibrunssin merkeissä. Saatiin seuralaiseksi kultainen Monsteri ja vajaalla kympillä pöytään isot ihanat aamiaislautaset!

...pitämään enemmän liikuntavapaapäiviä kuin yhden aina kolmen viikon välein. Terv. nimim. Onko tässä mitään järkeä, tänäänkin kolmet treenit.

You're the one for me, you're my ecstasy, you're the one I neeeeed

Maanantaita pukkaa! Edessä touhuntäyteinen mutta toivottavasti kiva viikko, joka huipentuu lauantaiseen JAM-IT-tanssitapahtumaan (tervetuloa Vimmaan jammailemaan!) ja sunnuntaiseen tanssikoulun kevätnäytökseen (tänne en toivota tervetulleeksi, koska liput on käsittääkseni myyty loppuun).

Kevätnäytöksellä on ihana teema: Funky falling in love! Olen tällä kertaa itse mukana vain kolmessa sisääntulossa - "vain", koska parhaimmillaan olen ravannut lavalla yhdessä näytöksessä muistaakseni seitsemän kertaa... Kolme sisääntuloa riittää kuitenkin paremmin kuin hyvin, nimittäin sunnuntaina pitäisi jaksaa vetää putkeen neljä näytöstä, joista kahdessa viimeisessä vielä kaiken päälle meidän SM-kisojen pienryhmäbiisi (kolme minuuttia lattialle kaatuilua ja ylös rämpimistä ja taas vähän lisää lattiamöyrintää - kerron tästä lisää varmasti myöhemmin).

Kaksi näytösbiiseistäni olen jo ehtinyt täälläkin soittaa, mutta entäpä se kolmas! Hahaa eipä vois paremmin meikäläiselle osua: show 2 -ryhmän rakkauden kohteena on poikabändit. Nyykkärit, Teikkarit ja Bäkkärit, iiik! Tulee tanssimiseenkin uutta potkua, kun oon vaan niin liekeissä!

Ryhmässä on tosi eri-ikäistä porukkaa: me vanhimmat aletaan olla kolmenkympin kieppeillä, ja nuorimmat on sellasia 14-kesäisiä. Koreografiassa on tehty iän mukaan jako, ketkä esittävät ketäkin bändiläisiä (arvasitte oikein, meitsi on NKOTB:ssä). Ehkä hauskinta on se, että nää teinit ei olleet koskaan kuulleetkaan näitä biisejä, mutta nyt ovat ihan fiiliksissä... "Siis mä oon alkanu kuunnella enemmänki sitä Bäkstriit Boissia ja must on melkeen tullu ihan fani!" :D

Tänään illalla treenataan tätä vetoa viimeisen kerran ennen sunnuntain näytöstä. Startatkaapa tekin näillä sulosävelillä uuteen viikkoon! Tosin varoituksen sana: katsokaa videot suoraan tästä, älkää missään nimessä klikatko YouTubeen. Nimittäin siellä sivun laidassa näkyvät muut videot vievät loputtomaan nostalgisointikierteeseen... :)

NKOTB: Step By Step (check vanha kunnon video täältä)

Take That: Relight My Fire

Backstreet Boys: Get Down

Perjantain piirakkaleipuri

Perjantai, lallatilai! :)

Vietettiin tänään helteistä iltapäivää äitin kanssa YYA-toiminnan merkeissä: äiti vaihtoi meidän kukkiin mullat (kyllä, vasta nyt toukokuussa, eikso surkeeta), mä puolestani leikkasin äitin hiukset ja laitoin ruokaa ja leivoin. Tulikin muuten sen verran hyvää raparperipiirakkaa, että ajattelin laittaa reseptin jakoon.

Resepti on alun perin Valion vihkosesta Kodin ruokavuosi, kesä 2002 - en ole parempaa piirakkareseptiä tuon jälkeen löytänyt! Teen tällä samalla kaavalla aina kaikki marjapiirakat, mutta tällä kertaa käsittelyyn pääsi alkukesän ykkösherkku raparperi.

POHJA
100 g leivontamargariinia/voita
1 dl sokeria
1 muna
2,5 dl vehnäjauhoja
1 tl kardemummaa
1 tl leivinjauhetta

HILLOKE
5 dl raparperipaloja
1,5 dl sokeria
0,5 dl vettä
+ laitoin lisäksi perunajauhoja, kun ei tahtonut muuten sakeentua

TÄYTE
1 muna
1 prk kermaviiliä
1 tl vanilliinisokeria
(1 tl inkivääriä - tätä en ole koskaan itse laittanut)

Kuori ja paloittele raparperit ja laita kattilaan. Lisää sokeri ja vesi ja keitä sakeaksi hillokkeeksi (n. 20 min). Anna jäähtyä.

Vaahdota voi ja sokeri. Vatkaa muna joukkoon. Yhdistä kuivat aineet ja sekoita ne vaahtoon.

Voitele piirakkavuoka ja taputtele taikina sen pohjalle ja reunoille. Nuole vatkaimen teristä ylimääräinen taikina (täähän on toki leivontaprosessin ylivoimaisesti paras vaihe).

Sekoita kermaviiliin muut täyteainekset ja levitä taikinapohjalle. Lusikoi raparperihilloke päälle ja vedä lusikalla pintaa, jotta kermaviiliseos ja hilloke sekoittuvat hieman (täst tuli aika hieno tommonen marmoripinta).

Paista 200 asteessa 30 minuuttia. Tarjoa mansikoiden ja vaniljajäätelön kanssa. Ota ainakin yksi santsilautasellinen, kun piirakka on vielä lämmintä.

Turku 10, taatusti lepposaa

Turun kesässä on monta hyvää asiaa, mutta listan kärkipäähän yltää kaksi baarintapaista: Donna ja Blanko. Sattuvat vieläpä olemaan samaa puljua, ja molemmat hyvällä paikalla Aurasillan kupeessa. Blanko (se on se josta saa sitä lammaspastaa) toki on auki ympäri vuoden, mutta ravintolan paahteinen terassi ja Aurajoessa killuva Donna kutsuvat vain kesäisin. Kuten eilen ja tänään!

Eilen: tanssitunnilta lintsaus hop, Donnalle paistattelemaan hip. Join reippaana sporttityttönä vaan limpparia, koska menin kuitenkin sit vielä ysiksi tanssimaan... iltatreenit ftw.

Tänään: yksi kappale ystävälle tarjottuja synttärilounaita Blankon terdellä. Sen lammaspastan lisäksi tuolta saa maailman herkuimmat caesarsalaatit. Terassipöytä on pienen odottelunkin arvoinen, ainakin jos tykkää auringosta - jos se nimittäin johonkin paistaa, niin siihen. Lääh.

Tyypillinen nainen

Heppu luki mulle eilen huvittuneena ääneen pätkän eQ-pankin Meklari-asiakaslehden kolumnista (kahden naisen kirjoittamasta sellaisesta). No kieltämättä, kyllähän tää nyt aika nappiin osuu:

Veikkaisimme, että jos olet heteromies, kuten useimmat sijoittajista ovat, olet yksissä tyypillisen naisen kanssa. Hän ei missään tapauksessa sijoita. Hän katsoo Greyn anatomiaa samaan aikaan, kun sinä seuraat läppäriltäsi osakekursseja. Jos yrität viritellä syvällistä keskustelua raaka-aineiden hintojen vaikutuksesta metalliyritysten tuloskykyyn, hän häipyy zumba-tunnille.

Aika tarkalleen noinhan se meillä menee (putosin kärryiltä jo tossa raaka-aineiden kohdalla). Niin paitsi että en oo vieläkään päässy kokeilemaan sitä zumbaa!

Ottamatta sen kummemmin kantaa siihen, voiko "tyypillistä naista" tai "tyypillistä miestä" olla olemassa tai onko moinen luokittelu edes tarpeellista tai mahdollista, sanon että kyllä musta ainakin tyttöjutut vaan on kivoi. Esimerkiksi tämmöiset nyt viime päivinä:

Uusi kynsilakka! Tuota Snowcrystal-merkkiä en tosin osta toiste, ihan kökkö harja. Kyllä vaan kalliimpi lakka on myös parempi, tästä lähtien pysyn tutussa ja turvallisessa OPIssa.

Suklaa! Ei varmaan tartte sanoa enempää.

Lindexin farkkuleggingsit toivat heti mieleen etäisen tunnemuiston yläasteen lempifarkuistani. Oli siis pakko ostaa - ja sopivat myös oivasti kesän "muuta kuin mustaa" -pukeutumisprojektiini!

Suihkussa tuoksuttelu se vasta naisten hommia onkin! Kanelipullia ja kookosta, mmm.

Ja suihkun jälkeen vähän brunaa. Kas kun toi aurinko tuolla ulkona ei oikein tahdo tarttua meikäläiseen, tai jos tarttuu niin punaisena.

Vaaleanpunainen tolppa oranssien seassa. Tyttötolppa!

Tämän kesän ykkösjätski on löytynyt: Solero-kookosmehujää.

Ja sokerina pohjalla: elämäni upeimmat ja korkeimmat korkkarit! Nahkaiset peeptoe-kaunottaret piileskelivät Friis & Companyn perimmäisen nurkan alehyllyssä, onneksi kurkkasin sinne asti. Korkoa on omien mittailujeni mukaan 11 senttiä, mutta piilopohja pehmentää askelta.

Seuraavaksi tämä tyypillinen nainen alkaa odottaa sellaisia hianoja juhlia, joissa ei tarttis kävellä kauheesti (tai ainakaan missään mukulakivillä) ni vois laittaa uudet kenkät jalkaan. :)