Tänään tuntuu taas typerämmältä kuin aikoihin kirjoitella tänne yhtään mitään liikuntaan liittyvää, saati sitten säännöllistä treenipostausta. Kun en oo mittää treenannu enkä taas vähään aikaan vissiin pystykään. Vähän pelottavaa huomata, miten tämä sairastelukausi alkaa vähitellen vaikuttaa identiteettiin... tuossa blogin esittelyssäkin lukee, että 29-vuotias turkulainen kääntäjä tanssii. Tuntuu aika valheelliselta toi tanssikohta just nyt.
Joo, tällä auringonsäteellä on ollut vähän huono maanantai tänään. Piriformis on kiukkuillut taas kipeämmin kuin moneen päivään (en oo ihan vakuuttunut sen viime keskiviikkoisen puudutushoidon tehosta), pää on ihan tukossa nuhasta tietysti just kun tälle viikolle on luvattu hellettä ja perjantaina pitäis lähteä Helsinkiin, kroppa on mahtavan yhdistetyn naistenjuhla- ja juhannusturvotuksen vallassa eikä töistäkään makseta kunnolla.
Onneksi satuin törmäämään aamupäivällä tähän videoon. Meni asiat taas kertaheitolla oikeaan perspektiiviin, enkä vellonut ihan koko päivää surkeudessani. Mitä sitten, jos olenkin joutunut olemaan kuukausitolkulla puolikuntoinen - mulla on kuitenkin kaikki raajat tallella ja pystyn heiluttelemaan niitä, vaikka sitten vähän sattuiskin. Myös tavoitteet on tässä sairastellessa romahtaneet tuntuvasti lähemmäksi maan pintaa: jos pystyn syksyllä vaikka edes joogaan, se riittäköön. Ei tartte heti olla kolmea tuntia illassa heittämässä koipea korvaan ja tekemässä voltteja.
Viime viikon soundtrackilla soikoon kaunis valssi juhannusaaton tansseista. Tykkään ihan hulluna näistä vanhoista merimiesbiiseistä!
Joo, tällä auringonsäteellä on ollut vähän huono maanantai tänään. Piriformis on kiukkuillut taas kipeämmin kuin moneen päivään (en oo ihan vakuuttunut sen viime keskiviikkoisen puudutushoidon tehosta), pää on ihan tukossa nuhasta tietysti just kun tälle viikolle on luvattu hellettä ja perjantaina pitäis lähteä Helsinkiin, kroppa on mahtavan yhdistetyn naistenjuhla- ja juhannusturvotuksen vallassa eikä töistäkään makseta kunnolla.
Onneksi satuin törmäämään aamupäivällä tähän videoon. Meni asiat taas kertaheitolla oikeaan perspektiiviin, enkä vellonut ihan koko päivää surkeudessani. Mitä sitten, jos olenkin joutunut olemaan kuukausitolkulla puolikuntoinen - mulla on kuitenkin kaikki raajat tallella ja pystyn heiluttelemaan niitä, vaikka sitten vähän sattuiskin. Myös tavoitteet on tässä sairastellessa romahtaneet tuntuvasti lähemmäksi maan pintaa: jos pystyn syksyllä vaikka edes joogaan, se riittäköön. Ei tartte heti olla kolmea tuntia illassa heittämässä koipea korvaan ja tekemässä voltteja.
Viime viikon soundtrackilla soikoon kaunis valssi juhannusaaton tansseista. Tykkään ihan hulluna näistä vanhoista merimiesbiiseistä!
Viikko 25/2011
Olavi Virta: Kerran saavun satamaan
- ma 20.6. vesijuoksu + uinti 40 min
- ti 21.6. lepo
- ke 22.6. uinti 40 min
- to 23.6. lepo
- pe 24.6. lepo (juhannus)
- la 25.6. lepo (juhannus)
- su 26.6. lepo (kipeänä)
Olavi Virta: Kerran saavun satamaan
3 sanoo jotain:
Tuntuu typerältä kommentoida jatkuvasti "hei I feel you" mutta kun I do! Oon joutunut liikkuvaisen elämäni aikana pitämään monesta syystä pieniä ja vähän isompiakin taukoja ja oikein suututtaa kuinka koville ne voi ottaa tuolla korvien välissä, etenkin silloin kun määrittelin miltei koko persoonani treenaamisen kautta. Sulla on elämässä niin paljon muutakin ja tanssia voit vaikka ajatuksissasi. Mutta noi päivät on kurjia, etenkin vielä naistenjuhlien aikaan! :( Äkkiä kesälenssut pois, paranemisia!
Tiinu - eikä kun ihanaa että kommentoit! Tuntuu niin hyvältä, kun tiedät mitä tää on ja jaksat tsempata. :)
Mielenterveys on tosiaan ollut koetuksella, kun on lapsesta asti ollut LIIKKUJA mutta nyt on pelkkä käveleminenkin joinain päivinä niin hankalaa. Ja kun toi piriformisjumi ehti jo hiukan laueta, mutta nyt taas sattuu enemmän... ei tunnu kivalta.
Mut joo, ongelma kerrallaan: kunhan lenssu helpottaa niin pääsen taas uimaan, ja se jos mikä auttaa siihen korvien väliin! :)
No hyvä jos tää kohtalotoveruus edes vähän helpottaa! Ja voi kuule, LIIKKUJA oon määkin ollut siitä lähtien kun kävelemään opin, joten on se aika ison itsetutkiskelun paikka jos ei pysty.
Itsellä se ajanjakso jolloin piriformisjumit oli pahimmillaan on jotenkin nyt tällä hetkellä ihan hämärän peitossa, otti niin koville se 2kk liikkumattomuus. Ja ne vihlomiset ja särkyilyt, ihan kamalaa. Joten täältä saat kaiken empatian!
Uinti tekee tosiaan hyvää, aalloille siis jahka nuha on hellittänyt!
Mä lupaan tsempata sua tätä kautta. :)
Lähetä kommentti
Sano sää kans!