Leffatreffitiistai

Jos kerran ei pääse illaksi hikoilemaan tanssitunneille (syksyn tanssikausi alkoi Funkylla eilen, nyyh) eikä ihmiselle kai tee hyvää painaa töitäkään liian monta tuntia päivässä, yksi hyvä tapa viettää tiistai-iltaa on lähteä hepun kanssa leffaan. Ehkä sentään paraskin noista vaihtoehdoista. :)

Tämän illan elokuvaksi valikoitui komedia Kaameat pomot. Oli ihan jees, mutta ei saanut nauramaan samalla tavalla tikahtumispisteeseen kuin viimeksi tsekattu Morsiusneidot. Jos siis kaipaat loppukesään leffahupia, suosittelen tuota jälkimmäistä! Saihan tässäkin höröttää, mutta jotenkin... en tiiä, mua häiritsi se - tää kuulostaa ehkä vähän oudolta - miten tavanomaisesti leffassa puhuttiin roiseja. :D Että jos kerran niitä täytyy puhua, ja paljon, niin kuin tässä tapauksessa täytyi, niin voisko keksiä jotain muitakin ilmaisuja ettei tarttis toistella niitä tuhanteen kertaan käytettyjä? Vaikka se rankkojen ilmaisujen arkipäiväistyminen (ja myös naisen sanoiksi asettaminen) kai oli tässä toisaalta pointtinakin. No, hällä väliä, olihan tuo hauska puolitoistatuntinen - ja aina positiivista, kun jalkakipu unohtuu hetkeksi!

Edullisia sarjalippuja on jäljellä vielä yksi pari, ja kovasti hinkuisin käyttää senkin komedian katsomiseen. Listan kärkipäässä on Jim Carreyn tähdittämä Herra Popper ja pingviinit - suurelta osin siksi, että Nyt-liitteen arvostelussa kerrottiin että siinä on yksi pingviini joka törmäilee joka paikkaan ja toinen joka piereskelee. Ja että sellainen kuulemma viihdyttää lapsiyleisöä. No, itsehän hirnuin täyteen ääneen jo tuota arvostelua lukiessani.

Vaikka toisaalta vois käydä kattomassa sen kaverusten roolinvaihdosta kertovan komedian, jossa on toi Reynoldsin Ryan... toivottavasti se leffa on tosi pitkä...