Treeniviikko 22/2011

Jaa jaa, eipä tule kovastikaan rehvastelun arvoinen liikuntaraportti viime viikon osalta, mutta kirjoitellaan nyt muutama sananen kuitenkin. Olen täällä Helsingissä hengaillessani keskittynyt kaikenlaisen liikunnan sijaan enimmäkseen hiilaripitoisten herkkujen ja skumpan tankkaamiseen; kotosalla Monsterilassa ollessa olen vääntänyt pää punaisena töitä, ja kaiken muun ajan olen viettänyt ystävien ja heppukullan seurassa. Uima-altaaseen on kyllä jo kaamea ikävä, huomenna toivottavasti ehdin iltapulahdukselle!

Niin, se syy, jonka takia olen edelleen täällä Haagassa enkä lähtenyt vielä tänään vaikka kissojen emäntä jo palailikin Jenkkilästä... Se syy on Markus.

Tähän tuhat sydäntä.

Tiedättehän sen tunteen, kun aurinkoisesti hymyilevä nuori mies koskettaa vahvoilla käsillään paljasta ihoa... moukaroi pakaraa niin että täytyy pinnistellä pysyäkseen tajuissaan... nojaa ylle niin että hengitys muuttuu puuskutukseksi ja sanoo hyvä, juuri noin...

Sen enempää yksityiskohtiin menemättä :D mulla on huomenna toinen aika mahtavalle jäsenkorjaaja-osteopaatti-hierojalle. Perjantaina vastaanotolla selvisi, mikä tuota mun vasenta jalkaa vaivaa: pakarassa sijaitseva piriformis-lihas on täydellisessä jumijuntturassa. Lisäksi näin itsekin siinä peilin edessä seistessä, miten kenossa mun lonkat oli - mutta nehän se ihmemies toki sai heti kerralla hoidettua tasaan.

Venytyksiä, mukilointiapua hepulta, jalatristissäistuntakielto. Siinä tärkeimmät, mitä voin itse tehdä; loput on toistaiseksi uskottava Markuksen osaaviin käsiin. Ja mielelläni, voi niin mielelläni uskonkin. :D

Eiku oon vaan niin innoissani, koska jalkaan ei satu enää ihan yhtä paljon. Huomenna lisää murjontaa, ja olenpa tulossa Helsinkiin taas ens viikollakin, joten yritän saada siihen vielä kolmannen hoitokerran. Josko sitten jo uskaltaisi Turussa jonkun toisen vastaanotolle, ettei vallan mene reissaamiseksi... Pitää kysellä suosituksia; tuo jäsenkorjauksen, osteopatian ja hieronnan yhdistelmä tuntuu nimittäin tässä kohtaa siltä järkevimmältä kombolta.

Viikon soundtrackilla saa soida ihana 20 vuoden takainen (!!!) biisi, joka kajahti radiosta, kun makoilin perjantain hoitosession päätteeksi joku erikoinen verenkiertoa stimuloiva laitos kipeän pakaran päällä. Olo oli juuri sillä hetkellä ihan järjettömän hyvä: tuntui että jumi oli hiukan lauennut, olin vihdoin saanut toivoa että kipu saadaan kokonaan pois, ja hetken päästä näkisin hepun rautatieasemalla. Tuo biisi ja nuo fiilikset - parasta pitkään aikaan.

Viikko 22/2011 (Helsingissä)

• ma 30.5. lepo

• ti 31.5. kotijumppa 30 min

• ke 1.6. lepo

• to 2.6. kävelylenkki + kotijumppa 45 min

• pe 3.6. kävelylenkki + kotijumppa 45 min

• la 4.6. lepo

• su 5.6. lepo

Simply Red: Stars