Lauantain yllättäjät

Joskus käy niin, että kun ei odota ihmeemmin mitään, yllättyykin ihan tosi iloisesti. Niin iloisesti, että haluaa jakaa yllätyksensä muillekin! :)

Katsastettiin hepun kanssa eilen päivällä kaupunginteatterissa Forkin Pink Noise. Jo toinen acappellaelämys viikon sisään - tähän vois tottua! ;) Saatiin liput ilmaiseksi, mutta olishan tuosta ihan mielikseen maksanutkin, oli meinaan kovasti pätevä show. Ehkä eniten yllätyin siitä, miten iso rooli äänimiehellä oli: koko parituntisen konsertin aikana vain yksi biisi esitettiin perinteisenä acappellana ilman mikkitehosteita. Siinä sooloja pallottelevassa sovituksessa sitten tulikin ilmi bändin ajoittainen heikko kohta, nimittäin se, että laulajat eivät olleet koko aikaa solisteina tasaisia. Draivi oli kuitenkin hyvä, settilista monipuolinen ja soundit komeita - viihdyttiin!

Tuo show sai taas kerran harmittelemaan, miksi oma kakkosalttoääneni on niin heikko ja väritön, että en pystyisi samaan. Nimittäin olis ihan hitsin siistiä laulaa acappellabändissä! Puhtaasti laulaminen ja stemmassa pysyminen ei ole mikään ongelma, mutta mun äänen perussointi on niin lattea että en jaksa kuunnella sitä itekään. :D

Illalla juhlittiin kaverin kolmekymppisiä, ja käväistiin ravintolaillallisen jälkeen testaamassa mun vanhan neuvolan(!) tiloihin joenrantaan avattu uusi viiniravintola E. Ekblom. Todella tervetullut lisä Turun baaritarjontaan - ihan mahtava paikka! Kauniiksi rempatut hienot tilat kahdessa kerroksessa, valkoiset tiiliholvit ja valtavat sohvat, asiantunteva henkilökunta ja vedet kielelle nostattava samppanja- ja drinkkilista. Vielä jos laittavat terassin siihen joenrannan puiden katveeseen, tiedätte mihin tämä freelancer perustaa kesäksi haarakonttorin. :)