Maanantai tarkoittaa sitä, että taas ollaan viikon lähempänä kevättä! Ja sitä, että on aika päivitellä liikuntakuulumisia.
Tanssikoulu oli viime viikon hiihtolomalla, mutta pari myöhäistä iltaa kului silti siellä. Olin jo itkien jäämässä akillesjänneongelmien takia kokonaan pois meidän nykytanssipienryhmästä, mutta sain jäädä mukaan opettelemaan biisiä, jos vaikka olisin kondiksessa toukokuun SM-kisoihin mennessä. Nyt näyttää tuon oikean kintun kanssa taas pahalta... katsotaan, miten käy.
Pitkiä treenejä siis, mutta ei tietenkään koko pituudeltaan tehokasta työaikaa. Sitäpaitsi tänä vuonna tuntuu vähintäänkin oudolta, kun biisi on (ainakin nykyisellään) kaikkea muuta kuin täyttä tykitystä alusta loppuun - aina ennen on oltu aivan totaalisesti piipussa, kun on asteltu lavalta siinä kolmen (pienryhmät) tai neljän (muodostelmat) minuutin jälkeen. No, hyvä näin kerrankin?
Perjantaina pääsin vihdoin testaamaan uuden pumppiohjelman. Tiedostan, miten muhun iskee näiden kanssa aina kauhee muutosvastarinta enkä tykkää uudesta ohjelmasta aluksi yhtään... joten en vielä viitsi sanoa muuta kuin että ihan kiva. :D
Kyykyt ja rinta on perustoimivat (kiitos Usherista!). Selkäbiisissä harmittaa, kun ei uskalla ladata tankoon normaalia painomäärää: uudelleen rytmitetyt yhdistelmät (kolme työntöä rinnalta ylös neljä kertaa putkeen) on hartioille turhan raskaita, vaikka selkä jaksaisi enemmänkin. Ojentajissa jäin kaipaamaan kickbackeja, koska ranskalaiset punnerrukset sattuu mulla aina enemmän kyynärpäihin kuin ojentajiin - sitä suurempi syy tsekata nyt tekniikka kuntoon! Hauikset oli ihanan hitaat ja Rihanna toimii askelkyykyissä loistavasti, mutta harmittaa kun en pysty tekemään laudan päältä dynaamisia kyykkyjä taakse noiden perkeleen akillesjänteiden takia. Hartiat taas... siis hitto, en saanut siitä biisistä mitään tolkkua! Scooter on parhaimmillaan ihan hilpeä, mutta huonoimmillaan just näin paska. No, loppua kohti onneksi vielä paranee, kun ennen venyttelyä saa vääntää vatsalihasten iloksi sikamäärän ihania hooverhommia. Eiköhän se tästä taas lähde. :)
Viikon soundtrackina soi meidän nykärikisabiisi. Ja nyt kun kirjoitan tämän tähän, varmaan biisi ehtii vaihtua vielä monta kertaa toukokuun loppuun mennessä... :D Joka tapauksessa hienoa ja sopivasti häröä musaa!
Tanssikoulu oli viime viikon hiihtolomalla, mutta pari myöhäistä iltaa kului silti siellä. Olin jo itkien jäämässä akillesjänneongelmien takia kokonaan pois meidän nykytanssipienryhmästä, mutta sain jäädä mukaan opettelemaan biisiä, jos vaikka olisin kondiksessa toukokuun SM-kisoihin mennessä. Nyt näyttää tuon oikean kintun kanssa taas pahalta... katsotaan, miten käy.
Pitkiä treenejä siis, mutta ei tietenkään koko pituudeltaan tehokasta työaikaa. Sitäpaitsi tänä vuonna tuntuu vähintäänkin oudolta, kun biisi on (ainakin nykyisellään) kaikkea muuta kuin täyttä tykitystä alusta loppuun - aina ennen on oltu aivan totaalisesti piipussa, kun on asteltu lavalta siinä kolmen (pienryhmät) tai neljän (muodostelmat) minuutin jälkeen. No, hyvä näin kerrankin?
Perjantaina pääsin vihdoin testaamaan uuden pumppiohjelman. Tiedostan, miten muhun iskee näiden kanssa aina kauhee muutosvastarinta enkä tykkää uudesta ohjelmasta aluksi yhtään... joten en vielä viitsi sanoa muuta kuin että ihan kiva. :D
Kyykyt ja rinta on perustoimivat (kiitos Usherista!). Selkäbiisissä harmittaa, kun ei uskalla ladata tankoon normaalia painomäärää: uudelleen rytmitetyt yhdistelmät (kolme työntöä rinnalta ylös neljä kertaa putkeen) on hartioille turhan raskaita, vaikka selkä jaksaisi enemmänkin. Ojentajissa jäin kaipaamaan kickbackeja, koska ranskalaiset punnerrukset sattuu mulla aina enemmän kyynärpäihin kuin ojentajiin - sitä suurempi syy tsekata nyt tekniikka kuntoon! Hauikset oli ihanan hitaat ja Rihanna toimii askelkyykyissä loistavasti, mutta harmittaa kun en pysty tekemään laudan päältä dynaamisia kyykkyjä taakse noiden perkeleen akillesjänteiden takia. Hartiat taas... siis hitto, en saanut siitä biisistä mitään tolkkua! Scooter on parhaimmillaan ihan hilpeä, mutta huonoimmillaan just näin paska. No, loppua kohti onneksi vielä paranee, kun ennen venyttelyä saa vääntää vatsalihasten iloksi sikamäärän ihania hooverhommia. Eiköhän se tästä taas lähde. :)
Viikon soundtrackina soi meidän nykärikisabiisi. Ja nyt kun kirjoitan tämän tähän, varmaan biisi ehtii vaihtua vielä monta kertaa toukokuun loppuun mennessä... :D Joka tapauksessa hienoa ja sopivasti häröä musaa!
Viikko 8/2011
David Licht: Deborah Loves Rudy / The House (Dexter)
- ma 21.2. spinning 50 min
- ti 22.2. lepo
- ke 23.2. nykytreenit 150 min
- to 24.2. nykytreenit 120 min (oisko oltu joku pari tuntia?)
- pe 25.2. BodyPump 60 min
- la 26.2. pilates 60 min
- su 27.2. lepo
David Licht: Deborah Loves Rudy / The House (Dexter)
2 sanoo jotain:
Mullon sunnuntaille pumppivaraus, joten siellä pääsee testaamaan uuden ohjelman. Odottelin sitä jo viime viikolla, mutta ei se sitten ollutkaan. Outoa.
Olen myös tullut siihen tulokseen, että vihaan pumppia. Se on mun kaltaiselle ihmiselle liian tapahtumaköyhä. Viime viikolla kuitenkin patistin itseni sinne, ja tunnin jälkeen en vihannut sitä yhtään, mutta sen tunnin vihasin.
Tällä viikolla uudestaan :)
Nuori nainen - se on kyllä totta, että pumpissa ei paljon tapahdu. Vaikka tekis uutta ohjelmaa toisella puolella maailmaa, pysyy varmasti perässä. Toisaalta tykkään siinä just tuosta tuttuudesta ja pysyvyydestä - ja mitä pidempään on tehnyt samaa ohjelmaa, sitä enemmän siitä saa irti kun muistaa biisit ulkoa ja voi lisäillä painoja. Tai omassa tapauksessani lähinnä ajatella että kyllä mä sit ens kerralla lisään. :D
Oi ja tuo on niin tuttua! Että tunnilla vihaa koko touhua, mutta sen jälkeen odottaa taas jo seuraavaa kertaa... se ristiriita kai sinne vetää aina takaisin. :)
Lähetä kommentti
Sano sää kans!