4. helmikuuta 2011

Lontoo: matkustaminen & asuminen

Kun tuosta tammikuisesta Lontooseen lähdöstä on kulunut tänään kolme viikkoa (miten aika menee näin nopeasti!), lienee hyvä hetki aloittaa vinkkien kertaaminen mahdollisille kiinnostuneille matkalaisille. Looginen startti: ensimmäisenä aiheena matkustaminen ja asuminen.


Olen lennellyt tuolla maailman taivailla vain paria poikkeuskertaa lukuunottamatta aina Finnairilla. Kotimaauskollisuuteni lentoyhtiön suhteen osoittautui viimeistään tällä reissulla hassuksi ja turhaksi: saatiin halvempi lentopaketti valitsemalla menomatkalle Blue1 ja tulomatkalle British Airways.


British Airwaysia täytyy ihan erikseen tässä kohtaa kehua! Kone oli täynnä itseäni päätä lyhyempiä stuertteja, jotka olivat niin herttaisia ja huomaavaisia herrasmiehiä että tämä madame viihtyi kalkkunaleipänsä kanssa paremmin kuin hyvin. Lento oli pehmein ikinä, ehkä yhen pienen ilmakuopan kautta hypättiin mutta muuten tuntui kuin pumpulissa ajelulta - jopa laskeutuminen, jossa yleensä tärryyttää sentään jonkin verran. Suosittelen.


Blue1 täytti menomatkalla niin ikään odotukset (vaikka siellä ei saanutkaan ilmaista sapuskaa). Tosin siinä kohtaa hiukan harmitti, kun oltiin jo ihan lähellä Lontoota, ja sitten jouduttiinkin lentokenttäruuhkan takia kiertämään ilmassa puoli tuntia ympyrää. Hienoltahan se näytti, kun ilta alkoi hämärtyä ja valot loistivat alhaalla, mutta kun olis mieluummin ollut jo perillä...!


Päästiinhän sieltä ilmasta kuitenkin lopulta Heathrow'lle. Kaupungin suurin kenttä valikoitui määränpääksi jo siksi, että sieltä oli kätevä junayhteys Paddingtonin juna- ja metroasemalle, jonka läheltä oltiin otettu hotelli. Se Heathrow on sit muuten aika iso... kävi ilmi etenkin takaisinpäin tullessa, kun pakolliset syömis- ja shoppailukuviot joutui hoitamaan kerralla isossa aulassa ja taapertamaan sieltä pitkän matkan lähtöportille, jossa ei sitten enää ollutkaan mitään palveluja. Onneks älyttiin kysyä ennen kuin lähdettiin nälissämme sinne jumalan selän taakse.


Matkustamisen kannalta Heathrow on kuitenkin ihan ehdottoman kätevä: Heathrow Connect -juna köröttelee Paddingtonille puolisen tuntia eikä maksa montaa puntaa (puolet nopeampi Heathrow Express on myös puolet kalliimpi), ja Paddingtonin aseman lähistö siinä Hyde Parkin pohjoislaidalla Bayswaterin kaupunginosassa on täynnä hotelleja. Oli kyllä melkoinen fiilis pitkän matkustuspäivän jälkeen astua ulos sieltä asemarakennuksesta pimeään, sateiseen, hälisevään Lontoon perjantai-iltaan. Double deckerit porhalsivat ohi ja kaikki tuntui ihmeelliseltä... etenkin kun katukylteistä ei meinannutkaan heti löytyä samoja nimiä kuin kartasta. :D


Meidän hotelli oli Best Western -ketjun perushintainen ja peruslaatuinen Paddington Court, jonne tosiaan käveli siitä Paddingtonin asemalta alle 10 minuutissa. Montakohan kertaa ehdin sen ensimmäisen kävelymatkan aikana huokailla kaikkia ihania taloja ja kadunpätkiä! Mielettömän kaunista seutua, mutta sielläpäin tietysti ihan tavallista.


Hotelli oli mukava, vessassa oli lattialämmitys, huoneessa kukkia, mikro ja jääkaappi, telkkari jossa lauloi Adele ja sänky jossa pötkötti maisteri. Ja pihalla partioi pulu.


Tässäpä ekoja Lontoo-tunnelmia! Luvassa vielä vinkkejä liittyen syömiseen ja juomiseen, liikkumiseen ja nähtävyyksiin, museoihin ja mestoihin, shoppailuun ja musikaaleihin... kyllä, kaikki tämä yhden pitkän viikonlopun vakaalla kokemuksella! :D

5 sanoo jotain:

Tincali kirjoitti...

Odotan innolla lisäkuulumisia. Näitä oli mukava lukea. :)

Elina kirjoitti...

Joo, kivaa. Mä olen kanssa huomannut, että British Airwaysilla on parhaat stuertit. <3

Anonyymi kirjoitti...

British Airwaysilla on munkin mielestä aina ollut tosi hyvä palvelu, mielellään valitsee heidän lennot kun mahdollista. Mutta lennon tasaisuutta tuskin voidaan laittaa yhtiön piikkiin... :D tai luulen, että se riippuu lento-olosuhteista!

Anonyymi kirjoitti...

Et ole tainnut kauheasti matkustaa aiemmin? :)

No ei kai, jotenkin vaan liikuttavaa, kun joku jaksaa raportoida lentomatkan ilmakuopistakin :) Ihailen kyllä positiivisuuttasi. Itse olen sellainen kiukkumatkustaja (joo, tosi kivaa matkaseuraa...). Kai se on epävarmuutta uudessa paikassa, joka purkautuu turhautuneisuutena itseä kohtaan, kun kaikki ei löydy heti eikä osaa toimia uudessa paikassa kuten kotona, liikennevälineiden ja karttojen kanssa suunnistamisen suhteen jne.

Duussi kirjoitti...

Tincali - pysy taajuudella, lisää tulossa :)

Elina - jep, British Airwaysilla oli palvelu koneessa parempaa kuin kohdalle on koskaan ennen osunut. Varmasti valitsen BA:n uudestaankin, jos osuu sopivasti kohdalle!

Nyymi1 - ei tietenkään tasaisuus riipu lentoyhtiöstä, mutta päässäni sekin meni BA:n taitavan lentäjän ansioksi, kun koko kokemus oli niin positiivinen! :)

Nyymi2 - voi kuule, oon mää matkustellut ja asunutkin pari hetkeä ulkomailla. Mussa vain sattuu olemaan vähän lentojännittäjän vikaa, joten lennon tasaisuus on siksi tärkeä asia.

Tunnistan itsessäni tuon epävarmuus-turhautumis-kaavan; mullekin meinaa joskus reissussa iskeä hermostus, jos ympäristöä ei tunnu saavan haltuun niin nopeasti kuin haluaisi - mutta mitä enemmän olen matkustanut, sitä positiivisemmin olen oppinut suhtautumaan noihinkin tuntemuksiin. Kaikenlaisen äksyilyn nimittäin tajuaa ihan älyttömäksi ja turhaksi heti, kun muistaa tunteen iskiessä katsoa itseään ja tilannetta hetken ulkopuolelta. Miksi tahallaan tehdä iloisesta asiasta ikävää? :)

Lähetä kommentti

Sano sää kans!