13. syyskuuta 2010

Pupuja & pandoja

Ihanien synttärilahjojen saaminen vain jatkuu, vaikka varsinaisesta juhlapäivästä onkin vierähtänyt jo viikko. Postityttö soitteli äsken ovikelloa ja ojensi keltaisen paketin, joka matkasi tänne Luxemburgista saakka. Paketista löytyi pupukortti ja suklaata - ja mää tajusin etten oo vieläkään kertonut blogissa enempää siitä mun ja Monsterin keväisestä ihanasta Luxin-reissusta. Voiskin järjestää tässä joku päivä pienet kuvamuistelut piristykseksi syyssateiden keskelle...


Monsteriltakin sain varsin mieluisan synttäripaketin - meidän lakanoista tutut ajatuspandat seikkailevat tällä kertaa muistikirjassa ja keittiöpyyhkeissä. Ihanoi!


Sen sijaan tuo synttärilahjaksi saamani kamera (jolla nämäkin kuvat on napattu) on yksi murheenkryyni... turhauttaa, kun en osaa ottaa sillä vielä hyviä kuvia. On supermakrot ja superzoomit ja valotuksen säädöt ja sulkimen säädöt ja aukon säädöt ja hitto kaikki, mutta saan aikaiseksi vain suhmuisia otoksia, paljon huonompia kuin vanhalla pikkupokkarillani. Äääähh! Herrrmostuttaa! Haluun osata HETI!

3 sanoo jotain:

Sandy kirjoitti...

Muistan tuon tunteen erittäin hyvin, kun hankin nykyisen järkkärini. Siitäkin huolimatta, että olin jonkun verran treenaillut noita säätöjä jo tuollaisella kuin sulla on nyt. Menee aikansa, että tulee sinuiksi uuden kameran kanssa.

Ei nää kuvat mun mielestä kyllä suhmuisia ole, mutta - kuten sanottu - tiedän tunteen! Nyt on taas ollut itselläkin vähän hakemista, kun olin keväällä ja kesällä jonkun aikaa kokonaan kuvaamatta. Se tuttu kosketus pitää vaan paljon kuvaamalla saada taas takaisin.

Aimo kirjoitti...

Myöhästyneet synttärionnittelut! Blogissani on sinulle pieni palkinto.

Duussi kirjoitti...

Sandy - joo, harjoitella pitää... jotenkin vain toivoin, että saisin tuolla samantien loistokuvia kun on niin hieno vempele. :D Tällä hetkellä eniten kismittää se, että kun olen ottamassa esim. tuollaista lähikuvaa, tarkennus näkyy kameran näytössä ihan terävänä, mutta kun painan laukaisijaa, jotain tapahtuu ja itse kuvasta tuleekin sumeampi. Olen oppinut aika vakaakätiseksi kuvaajaksi, mutta ehkä kädet sitten tärisee kuitenkin sen verran...

Aimo - kiitos, ja kiitos! :)

Lähetä kommentti

Sano sää kans!