Kesäilta laiturilla

Ihme meininkiä: olin tänä vuonna Ruisrockissa vain yhden päivän, ja varsinainen DBTL-juhlinta jäi sekin ainoastaan parin hassun keikan pituiseksi. Ja siinäpä ne kesän festarit sitte oliki, kun ensi viikon Flowhunkaan en pääse (voi Robyn!). Can you festival? No, apparently I can't.

Nomutta hauska laituri-ilta oli torstaina joka tapauksessa. Vaikka heppu oluttuoppi kädessä surkeana kysyikin, miks me ollaan aina täällä kahestaan... Totta vie, monena vuonna on laituroinnin kaava ollut se, että diggaillaan bändejä kaksin ja siirrytään sitten alueen ulkopuolelle jokilaivoille kavereiden kanssa. Kyllähän meidän kaveritkin musaa kuuntelee, mutta oisko suurin syy sitten se lippujen hinta... me saadaan yleensä toinen lippu ilmatteeks ja maksetaan toinen puokkiin, jolloin rahanmeno ei ole ihan niin mahdotonta.

Vaikka oli meillä taas kivaa kahestaanki. :) Viikatettahan sinne telttaan tietysti mentiin katsomaan, mutta tsekattiin myös muutaman biisin verran Tommi Läntistä. Se on muuten sanonut mua mailijalaksi joskus kun olin pieni. Mulla oli siis jo pienenä huomiotaherättävän pitkät kintut, Tommi Läntinen voi todistaa.

Lempibiisikseni keikoilla on tässä viimeisen vuoden aikana noussut viime syksyn Kuu kaakon yllä -pitkäsoitolta Eräs kaunis päivä. Siinä vaan toimii niinku kaikki. Marssirummut, kedon yrttöset, Kaarlen uhkaavan matalat säkeistöt ja väliosan poikakuoro (Spotify-linkissä kohdassa 2:32, videossa kohdassa 2:12). Kylmät väreet!

Ennen Kari Tapiota ja Yötä oltiin sentään jo turvallisen matkan päässä alueelta - ensin Svartella jossa ilmeisesti varastin tiskiltä pussillisen suolapähkinöitä... no kun ei niissä lukenu hintaa... ja sitten Koulun pihalla syömässä klubileipiä. Jessus miten hyvää! Ja kyljessä vielä Kartanon perunalastuja! Se vaan aina hiukan jarruttelee juhlintaa, jos muut vielä lomailee ja itellä on seuraavana aamuna työherätys... vaikka eipä siinä, täytyy vaan jossain vaiheessa iltaa vaihtaa karpalolonkero soodaveteen ja iänikuiset tässä on ruokalautanen- ja tässä on tuoppi -lähikuvat sattuman siivittämiin taideotoksiin.

Jos sit ens vuonna taas panostais festarointiin vähän enemmän? Silloin onkin meikäläisen viimeinen kesä alle 30-vuotiaana - täytyy kai sitä juhlia kun vielä nuorena jaksaa... :D