Ihmettelen miten kaikki lipuu ohi tulee juhannus ja joulu uudestaan

Nyt kun juhannuksesta on vierähtänyt jo tarkalleen kuukauden päivät, onkin hyvä hetki palata keskikesän tunnelmiin kuvamuistojen muodossa. Vietettiin siis ihana juhannus Merimaskun merimaisemissa, ja tuli tehtyä kaikkea sitä mitä etukäteen arvelinkin; lisäksi tärkeitä kerrottavia on että söin vielä enemmän kuin kuvittelin että mahaan ikinä mahtuisi, tulin mölkkymatsissa kolmanneksi ja pääsin kokeilemaan kuvien räpsimistä sellasella kunnon kameralla. Pakko saada oma.

Tässäpä siis hiukan paljon kuvatunnelmia kuukauden takaa. Jos ihmettelette ihmisettömyyttä, niin kyllä meitä oli reissussa 11 hengen porukka; en vain viitsi julkaista kamuista kuvia - paitsi yksi kuva on pakko laittaa seurueen pienimmästä juhannusmiehestä, joka vietti juuri yksivuotissynttäreitään. :)

Mökkimatkan aluksi sarjassamme "kuva ja miten se otetaan":

Meikäläisen juhannusmuoti on kyllä aina yhtä hehkeetä! :D Sinänsä kyllä tykkään kovasti tosta harmaasta mekko/toppivirityksestä (mulla on samanlainen myös mustana ja roosana), sen muotoa saa kivasti muuteltua solmimalla noita liehuja. Mutta pohjepituisiksi kääräistyjä leggareita en ole käyttänyt enää vuosiin muualla kuin kotihousuina ja tanssitunneilla...


Muistan, kun ostin noi Coq Sportif -lenkkarit Napolista syksyllä 2005 ja olin vakaasti sitä mieltä, etten enää ikinä käytä mitään muita kenkiä. Onhan ne ihanat tohvelit vieläkin, mutta tuntuvat kovin suurilta verrattuna vaikka nyt Converseihin, joihin jalka ja silmä on viime vuosina tottunut. Vaikka kai tommoset pumpulatossut on sinänsä aika ajatonta sporttimuotia?

Perillä siiderit auki ja seuraavaksi kaffepöytään. Jätski + mansikat = kesä! Ja voi, miten söpöt olikaan nuo pikkumiehen pikkuruiset krokosandaalit.

Skumppaa, grillausta, saunomista ja uimista... eli juuri sitä puuhastelua, jota varmaankin muutama miljoona suomalainen samaan aikaan tuossa kesäkuun lopussa aina tekee. Eikä niin moni voi olla väärässä. :)

Eräiden mielestä myös naistenlehtien selailu ja karkinsyönti on ihan kelpo juhannuspuuhaa. Itsekin saatan kuulua näihin "eräisiin".

Ja mitäs sitä sit illemmalla tehtäiskään... pitäiskö vaikka taas vähän syödä? Makkaraa, muurinpohjalettuja ja vaahtokarkkeja illan kääntyessä jo yöhön.

Kaiken syömisen vastapainoksi on toki hyvä harrastaa vähän urheilua. Mölkkyhän se tunnetusti nostaa sykettä ja hien ohimoille - etenkin, kun yhdellä porukasta on käsi rikki, joten kaikki joutuvat tasapuolisuuden nimissä heittämään huonommalla kädellään.

Ja se kamera... huokaus! Eiks näytäkin ihan siltä että toi niinku kuuluu mun käteen.

Lähdön hetkellä vielä tunnelmointia runojen muodossa: toinen taulussa keittiön seinällä, toinen omakätisesti riimitelty mökin vieraskirjaan. Jos joskus kyllästyn kääntämiseen niin voisinkin ryhtyä runoilijaksi, lahjoja kun kiistatta löytyy!