18. kesäkuuta 2010

Oh but I love you even still, even now

Klikkasin tänään kamun Facebook-linkistä sattumalta ihan uuteen musatuttavuuteen. Ajattelin vain tsekata, miltä kuulostaa parrakkaan miehen Katy Perry -cover, jolle kaveri mainitsi pudonneensa - ja löysinkin itseni yhtäkkiä keräilemästä älyni kappaleita jostain lattialta täysin puulla päähän lyötynä. Surffasin välittömästi kuuntelemaan herran omia biisejä, ja rakastuin valehtelematta puolessa minuutissa.

Voi, miksen ole löytänyt William Fitzsimmonsia elämääni jo aiemmin? Mutta voi, onneksi löysin nyt. Tommonen ääni ja tommonen parta ja tommosia biisejä... huikeeta, huikeeta.

Naputtelin tässä vielä töitä, mutta nyt alkoi väsyttää. Rauhoittavaksi tuutulauluksi järjettömän kaunis - ja surullinen - kappale, johon toivon että joku vielä joskus tekee vähintään yhtä kauniin tanssisoolon. Itse en voi tehdä, kun oman mahdollisen tulevan soolon varalle on jo yks toinen biisi... :) Ja melkein tää pitäis jonkun miespuolisen tanssia. Tai tyttöpoikaduon.

Äh taas meni tanssilöpinäksi - kuunnelkaa nyt vaan tää biisi. Hyvää yötä.

William Fitzsimmons: Even Now

1 sanoo jotain:

Anonyymi kirjoitti...

William on kyllä ihana mies. Ja Maijan ansiosta mäkin sen löysin. Ja päädyin parin päivän sisällä vielä keikallekin. Ehkä sympaattisin ja lämpimin keikkakokemus ikinä. Sanoinko jo, että William on ihana? :D

-Sonja

Lähetä kommentti

Sano sää kans!