Perjantai ehti jo mennä, mutta tässäpä hiukan koipiosaston muotia eilisestä (jälleen kerran varsin formaalista, kröhöm) Formal Friday -pukeutumisestani.
Osa 1: "Joenrannassa istuskel hepun kanssa puhelimessa"
farkut: Cheap Monday
tennarit: Converse
farkut: Cheap Monday
tennarit: Converse
Osa 2: "Peiton alla päiväunilla loikoil"
villasukat: tuntematon
lakanat: Marimekko / Lumimarja
villasukat: tuntematon
lakanat: Marimekko / Lumimarja
Kun olin saanut eilisen käännösdeadlinen alta pois, hilpaisin keskustaan asioille. Olin juuri Stockan kempparin kassalla maksamassa hiuspuuteria ja huulirasvaa,
kun kuulin yhtäkkiä jostain kauniita, tuttuja säveliä. Eivätkä ne tulleet kaupan kovaäänisistä. Ei muuta kuin äkkiä rahat tiskiin ja juoksujalkaa Hansatorille - kaupunginorkesterihan se siellä veteli viimeisiä tahteja Sibeliuksen Andante Festivosta! Tuo biisi on ehkä se suurin syy, jonka takia aina joskus kadun sitä, että lopetin viulunsoiton silloin kymmenen vuotta sitten. Monikaan asia ei voita sitä fiilistä, kun soittaa Sibeliusta orkesterissa.
Pakkohan se oli jäädä kuuntelemaan koko puolituntinen keikka. Orkesteri soitti Atso Almilan johdolla Sibeliuksen lisäksi mm. osia Einojuhani Rautavaaran Pelimanneista ja leijailevan kevyen Perhosvalssin Erkki Melartinin Prinsessa Ruususesta. Aika mahtava tempaus noin tuoda orkesteri ihan arkivaatteissaan soittelemaan kaupungille ihmisten sekaan! Ainakin itse tulin tuosta yllättävästä musiikkihetkestä suorastaan typerryttävän onnelliseksi. :)
Klassinen musiikki on jotenkin päässyt jäämään elämässä taka-alalle omien kuoro- ja orkesteriaktiiviaikojen päätyttyä; nykyään klassista tulee kuunneltua lähinnä balettitunneilla tangossa roikkuessa. :D En ole käynyt kaupunginorkan konserteissakaan hävettävän pitkään aikaan, heppu kun ei oikein klasarista innostu... vaikka huono tekosyyhän se on olla itse menemättä. Syksyn ohjelmistossa olis heti ekassa illassa tarjolla ihana Sibeliuksen viulukonsertto, siitä onkin hyvä aloittaa aktiivinen konserttisyksy! :)
5 sanoo jotain:
En voisi olla enemmän samaa mieltä Sibeliuksen soittamisesta orkesterissa! Muutenkin sinfoniaorkesteria on kivointa kuunnella sisältä päin. Itse kuuntelin (myös kymmenisen vuotta sitten viimeksi) vaihtelevasti kakkosviulun takapenkiltä tai alttoviulussa.
Haha, ainoat soittokokemukseni Sibeliuksesta orkesterin merkeissa on yhdet treenit hapuilemassa Sadun kakkosstemmaa, mutta kivaa oli sekin. Andante Festivo on ihana, mulla on se levy jolla itse saveltaja johtaa, hieno fiilis siina, kannattaa tsekata (kirjastosta loytyy)!
Oi voi. Melkeen tuli itku silmään, kun klikkasin videota ja ensimmäiset nuotit kaikuivat ilmoille. Samaa biisiä ollaan vingutettu :) Jos kaipaat klasarikonserttiseuraa, niin tulen huippumieluusti mukaan!
Nekku - totta! Ja yks maailman ihanimmista äänistä on sinfoniaorkesterin viritysmeteli! :) Itse olen soitellut kakkos- ja ykkösviulua; viihdyin ehkä paremmin kakkosviulussa, koska tykkään myös laulaa stemmoja paljon mieluummin kuin melodiaa (terveisin kakkosaltto).
Evita - kiitos vinkistä, otetaas tuokin versio kuunteluun!
Hanstu - arvaapa miten pidättelin kyyneliä siellä Stockan kassalla, kun ymmärsin kuulemani. :) Tuo on kyllä jotain niin kaunista. Ja hei mahtavaa, mennään konsertteihin joo! Nyt keväällä en edes kuvittele ehtiväni mihinkään, mutta syksyllä sitten!
Aaaaah, mää rakastan tuota Andante Festivoa!!! Se on ollut ihan aina minun all-time favorite Sibeliukselta, vaikka rakastan täysin siemauksin kaikkea mitä tuo mies on säveltänyt<3 Kiitos, kun muistutit taas sen olemassaolosta!! Tuli taas entistä kovempi hinku hankkia piano omaankin asuntoon...oma rakas soittimeni kun majailee äidin ja iskän huomassa :)
Lähetä kommentti
Sano sää kans!