Uusi elämä freelancerina on nyt sitten alkanut. Tuntuu kuin olisin vain saikulla töistä ja palaamassa toimistolle loppuviikosta. Mut ei. Kovasti kaikki tsemppaa ja intoilee mun puolesta, mutta oma olo on lähinnä hölmistynyt. Kai se kestää hetken, että saa rytmitettyä arjen uudelleen - mikä onkin mulle erityisen haastavaa, kun olen aina tykännyt aikatauluista ja rutiineista. Nyt ne on luotava tyhjästä itse.
Uuden arjen kaksi ensimmäistä päivää näyttivät suurin piirtein seuraavanlaisilta... no tää päivä on vielä kesken mutta kerron silti:
Maanantai
klo 8-13: Työntekoa. Välissä toki taukohetkiä, esimerkiksi aamiaisleipien ja Hesarin parissa, Facebookissa, av-kääntäjien foorumilla, tommosta kaikkee. Yhtäjaksoinen keskittymiskyky on aika heikko.
klo 13-14: Välipalaa, meikkaamista ja digiboksin tyhjentämistä. Katsoin vihdoin joulukuisen Maria!-jakson, jossa oli vieraana mainiot More to love -tytöt ja hykerryttävä uudenvuodenhaastattelu sen yhen ihanan Robbien kanssa, no kyllä te tiedätte, se on se ihana.
klo 14-16: Päiväkävely ja kaupunkireissu. Hain Ruohonjuuresta goji-marjoja (pakko testaa kun niitä on nyt niin kehuttu) ja mysliä, ja Anttilan tarjouksesta sain vihdoin napattua mukaani ulkoisen kovalevyn. Lisäksi ymmärsin kantapään kautta heti ensimmäisenä free-päivänäni sen, miksi vapaus on huippua: kohtasin Anttilassa höpsähtäneen historiantutkijasedän, jonka kanssa juttelin pitkät pätkät lempiaiheistani tietotekniikasta, joulunajan materialismista ja Hitleristä. Mikäs siinä pitäessä tutkijankammaristaan ulos ilmestyneelle omituiselle sedälle seuraa, kun ei ollut mihinkään kiire.
klo 16-19: Ruoanlaittoa (teen muuten aika hyvää lihamureketta), syömistä, siivouksen aloittamisen harkitsemista, yleistä ajan tuhlaamista.
klo 19-20: Äitin luona teellä.
klo 20-22: Telkkarin toljotusta, ensin Huippikset ja sitten Postia pappi Jaakobille. Jälkimmäisestä liikutuin.
klo 22-23: Höntyilyä ja nukkumaan menoa.
Tiistai
klo 7.45-8.15: Aamukävely. Kuljin mukana hetken hepun työmatkan alkua ja kurvasin sitten joenrannan kautta omalle seikkailulleni (seikkailun tunnusmerkit mielestäni täyttyvät, jos kävelee umpikujaan). Aamukävely on tarkoitus ottaa tavaksi - kenties keväämmällä jopa pieni aamulenkki. Vähän niinku tekis työmatkan, vaikka toimisto sijaitseekin omassa makuuhuoneessa.
klo 8.15-14: Työntekoa, haahuilua (näköjään esim. bloggausta), teen kittaamista ja syömistä. Kotona sitä jotenkin kehtaa helpommin syödä koko ajan kuin toimistolla. Tästä pitää opetella pois.
klo 14-19: Kaupassakäyntiä, ruoanlaittoa, siivoamista, kynsien lakkaamista, olemuksen ihmisennäköistämistä, leipomista + muuta illanistujaistarjoomusten valmistelua.
klo 19-yö: Kaverien kanssa hengailua, punaviinin juomista, herkuttelua, höpöttelyä.
Muuten vaikuttaa ihan hyvältä, mutta töille olis voinut varata enemmän aikaa, ettei tulis ens viikolla kauhea kiire että saa hommat alta pois ennen reissuun lähtöä... sori, en voi sanoa sen kaupungin nimeä nyt ääneen, koska pelkkä ajatus saa sydämen hakkaamaan ja keskittymiskyvyn herpaantumaan täydellisesti. Niin että heihei, meen tästä takaisin kääntämään enkä ajattele mitään tommosia New Yorkkeja
AAAAAGH
Uuden arjen kaksi ensimmäistä päivää näyttivät suurin piirtein seuraavanlaisilta... no tää päivä on vielä kesken mutta kerron silti:
Maanantai
klo 8-13: Työntekoa. Välissä toki taukohetkiä, esimerkiksi aamiaisleipien ja Hesarin parissa, Facebookissa, av-kääntäjien foorumilla, tommosta kaikkee. Yhtäjaksoinen keskittymiskyky on aika heikko.
klo 13-14: Välipalaa, meikkaamista ja digiboksin tyhjentämistä. Katsoin vihdoin joulukuisen Maria!-jakson, jossa oli vieraana mainiot More to love -tytöt ja hykerryttävä uudenvuodenhaastattelu sen yhen ihanan Robbien kanssa, no kyllä te tiedätte, se on se ihana.
klo 14-16: Päiväkävely ja kaupunkireissu. Hain Ruohonjuuresta goji-marjoja (pakko testaa kun niitä on nyt niin kehuttu) ja mysliä, ja Anttilan tarjouksesta sain vihdoin napattua mukaani ulkoisen kovalevyn. Lisäksi ymmärsin kantapään kautta heti ensimmäisenä free-päivänäni sen, miksi vapaus on huippua: kohtasin Anttilassa höpsähtäneen historiantutkijasedän, jonka kanssa juttelin pitkät pätkät lempiaiheistani tietotekniikasta, joulunajan materialismista ja Hitleristä. Mikäs siinä pitäessä tutkijankammaristaan ulos ilmestyneelle omituiselle sedälle seuraa, kun ei ollut mihinkään kiire.
klo 16-19: Ruoanlaittoa (teen muuten aika hyvää lihamureketta), syömistä, siivouksen aloittamisen harkitsemista, yleistä ajan tuhlaamista.
klo 19-20: Äitin luona teellä.
klo 20-22: Telkkarin toljotusta, ensin Huippikset ja sitten Postia pappi Jaakobille. Jälkimmäisestä liikutuin.
klo 22-23: Höntyilyä ja nukkumaan menoa.
Tiistai
klo 7.45-8.15: Aamukävely. Kuljin mukana hetken hepun työmatkan alkua ja kurvasin sitten joenrannan kautta omalle seikkailulleni (seikkailun tunnusmerkit mielestäni täyttyvät, jos kävelee umpikujaan). Aamukävely on tarkoitus ottaa tavaksi - kenties keväämmällä jopa pieni aamulenkki. Vähän niinku tekis työmatkan, vaikka toimisto sijaitseekin omassa makuuhuoneessa.
klo 8.15-14: Työntekoa, haahuilua (näköjään esim. bloggausta), teen kittaamista ja syömistä. Kotona sitä jotenkin kehtaa helpommin syödä koko ajan kuin toimistolla. Tästä pitää opetella pois.
klo 14-19: Kaupassakäyntiä, ruoanlaittoa, siivoamista, kynsien lakkaamista, olemuksen ihmisennäköistämistä, leipomista + muuta illanistujaistarjoomusten valmistelua.
klo 19-yö: Kaverien kanssa hengailua, punaviinin juomista, herkuttelua, höpöttelyä.
Muuten vaikuttaa ihan hyvältä, mutta töille olis voinut varata enemmän aikaa, ettei tulis ens viikolla kauhea kiire että saa hommat alta pois ennen reissuun lähtöä... sori, en voi sanoa sen kaupungin nimeä nyt ääneen, koska pelkkä ajatus saa sydämen hakkaamaan ja keskittymiskyvyn herpaantumaan täydellisesti. Niin että heihei, meen tästä takaisin kääntämään enkä ajattele mitään tommosia New Yorkkeja
AAAAAGH
4 sanoo jotain:
ihania työpäiviä :) kuulostaa ihan vapaapäiviltä!
Laura - no eiks vaan! :D Tosin kuten sanottu, näihin ekoihin free-päiviin olis kyllä pitänyt mahduttaa vielä useampi työtunti. Mut toisaalta, kaipa se on sallittua myös hiukan nauttia hirveän syksyn jälkeen tästä uudesta vapauden tunteesta... ;)
No ehdottomasti on! Sallitua siis.
Tuo aamukävely kuulostaa tosi hyvältä, oma mies vaan herää niin hemmetin aikaisin (noh, puoli seittämältä yleensä), etten saa itseäni vielä silloin ylös.
Ja kyllä ne työt sitten tulee tehtyä, kun alkaa dedikset koputella ovella... Mä leikin välillä aina kapinallista ja teen töitä vähän mihin aikaan sattuu, mutta lopulta sitten aina huomaan, että se noin 8-16 on kuitenkin toimivin aikataulu.
tervetuloa täysfriikuksi! sen kunniaksi haastan sinut osallistumaan meidän kehittämään formal friday -tempaukseen, jossa joka perjantai laitetaan oikeasti vaatteet päälle ja harjataan hiukset (ehkä jopa laitetaan ripsaria) ja dokumentoidaan se todisteeksi. lisää infoa mun tontilla :D
Lähetä kommentti
Sano sää kans!