Taannoiselta isä-tytär-Tukholmanreissulta (josta en muuten ole vielä ennättänyt raportoida - kuvakertomusta kyllä tulossa jossain vaiheessa pimenevän syksyn piristykseksi!) ei tarttunut mukaan yhtään mitään. Siis ei kerta kaikkiaan yhtään mitään. Kiersin kaikki putiikit enkä ostanut mitään, en Filippa K:lta, en American Apparelista, en Acnelta, en Urban Outfittersiltä, en Monkista, en Weekdaystä..
..mutta jälkitoimitukset on asia erikseen. ;)
Olin jo tyytyväisenä Weekdayn kassalla mustien Cheap Monday -pillien kanssa neljäsataa kruunua kourassa, kun myyjätyttö (onneksi!) kysyi, että olinhan varmasti ottanut sopivan koon - housut kun kuulemma venähtävät käytössä about kokoa isommiksi. No enhän tietenkään ollut. Tietokone kertoi, että jossain päin liikettä oli vielä pari oikean kokoisia pöksyjä; myyjähemmo singahti siinä silmänräpäyksessä etsimään, mutta kun housuja ei hetkohta löytynyt, jouduttiin sanomaan tack och hej med tårar i ögonen kun oli jo hoppu syömään.
Mutta isipä otti mallin ja koon muistiin ja toi mulle housut seuraavalla viikolla taas Stokiksessa käydessään! Ja osti muuten itelleenki samanlaiset! Hip hip hurra! Hyvän napakat jalassa, kerrankin tarpeeksi pitkät (kunnon kuvia ehkä joskus myöhemmin, mutta kyllähän te nyt tiedätte miltä Cheap Monday -peruspillit näyttää..), ovelan sinertävän mustat, täynnä hauskoja yksityiskohtia, pääkalloja ja över min döda kropp.
Kas näin sitä on selvitty tästäkin maanantaista. Kiva viikko onkin edessä, synttärit ja kaikkee! :)
