Päivä on upea, teen piruetin se on totta

Päiväohjelmassa tänään: harmailua sadepilvien alla. Sunnuntaina sen sijaan paistoi aurinko, ja mulla oli ympärillä rakkaimpia ihmisiäni. Sellaisia, joiden kanssa voi olla ihan oma itsensä, eikä tarvitse hakea hyväksyntää. Se vasta oli hyvä päivä.

Meillä oli viikonloppuna Helsingistä yökylässä Anna ystävämme. Koska mun vanhemmat eivät olleet nähneet kesällä rouviintunutta Annaa pitkiin aikoihin, järkkäsin koko porukalle treffit sunnuntaiaamuksi Kirjakahvilaan brunssille. Hepulle muistin kertoa vasta eteisessä lähtiessä, että kyseessä oli vegaanibrunssi... ilme oli näkemisen arvoinen. Ei pekonia krapulaiselle. Meat Loaf -paita oli valittu päälle jo ennen tätä kauhistuttavaa tietoa, mutta näytti kieltämättä siellä humanistihippien seassa pihviä rakastavan miehen tietoiselta kannanotolta. :D

Kirjakahvila on kyllä kiva. Pieni, sympaattinen, vapaaehtoisvoimin pyörivä hienossa Brinkkalan pihassa (tuo on se parveke jolta julistetaan joulurauha) hienona vuonna 1981 perustettu kahvila, jossa olen kuvatodisteiden mukaan jo pienenä Duussina istunut naama sokerissa syömässä munkkeja.

Brunssin jälkeen käytiin Joellassa ihailemassa Kuutti Lavosen grafiikkaa. Olisin melkein halunnut ostaa yhden vedoksen, mutta kun ei meillä oo seinillä tilaa... rahaahan toki olis ollut (not). Taide-elämyksen jälkeen käytiin lounaalla, ja illalla hikoilin vielä tanssitreeneissä ja joogatunnilla. Ommmm.

Hyvä olo koko päivän. Aurinko, ystävyys ja oma perhe, ihmeellisen ihania pieniä suuria asioita.

Illistely päivässä pitää aikuisuuden loitolla! :)