Formal Friday - Good Friday! :) Koska kamerani on tällä hetkellä isin mukana Maltalla, ja koska en ole tänään tehnyt töitä (vaan ollut 6 tuntia treeneissä, antakaas kun mietin mitä sanoisin: HUH), ajattelin tarjota korvaukseksi muutamia valokuvia tuolta joidenkin vuosien takaa. Kyllä, olin joskus vaalea, pirteä, väreihin pukeutuva saparopäinen tyttö. Heppu kaipaa sitä tyttöä edelleen, mutta vaikea auttaa kun en oikein tiedä minne se katosi.
Samalla vilahdus ulkomaanmaisemia, kaikki kuvat rakkaasta Pariisista. Eka reissu tehtiin isin kanssa joskus vuonna yhekskytjotain... ehkä 1995?
Koipeliini (huom pyöräilyshortsit, ryttysukat ja tennarit!)kirjoittaa postikortteja Riemukaaren alla.
Miten voi lapsi näyttää näin onnettomalta, vaikka ona) Eiffeltornissa b) suklaapatukka kädessä!
L'arche de la Défensella vähän tsekkailee rullispoitsuja.Seuraavan kerran viivähdinkin kaupungissa vähän pidempään - kesästä 2003 on ihanat muistot. Disneylandin melskeessä pieni tyttö (juurikin 21-vuotias) oppi elämästä kaikenlaista.
Lähdin näköjään matkaan ilman pyllyä. Hello skinny jeans!
Farkkupimatsu turistina työpaikalla.
Kaikenlaisia värejä sitä sillon käyttiki, huhhu.Seuraavan kerran - ja toistaiseksi viimeisimmän, hyvänen aika! - kävin Pariisissa mummin kanssa syksyllä 2005. Olis vähän korkea aika päästä jo takaisin.
Montmartren rappusilla coolisti pousail :)
Vanhoilla huudeilla Disney Villagen Sports Barissa.Toi viimeinen on ehkä se ainoa kuva tässä maailmassa, joka saa mut itsenikin kavahtamaan tätä nykyistä viehtymystäni tummanpuhuviin perunasäkkeihin. Voisinkohan vielä muuttua takaisin tommoseksi sirpakaksi nuoreksi blondiksi, jos oikein yrittäisin? :)
PS. Jos otsikon biisi ei ole tuttu, kuuntele vaikka tästä (YouTube) tai tästä (Spotify). Robbie ja Frank vetää aika komeesti.
PS. Jos otsikon biisi ei ole tuttu, kuuntele vaikka tästä (YouTube) tai tästä (Spotify). Robbie ja Frank vetää aika komeesti.
5 sanoo jotain:
Tuo viimeinen kuva on jotenkin se Duussi, joka tulee aina ensimmäisenä mielikuvana päähän, kun ajattelen sinua!
Sandy - voi muru, sepä se... kun en enää näytä yhtään tuolta! :D Iän karttumiselle nyt ei voi mitään (eikä varsinaisesti tarvitsekaan), mutta jos edes jotain tuosta olemuksesta ja fiiliksestä saisi jotenkin takaisin?
Mahtavat Disney-kuvat, olisko sulla noita enemmänkin jossain jemmassa?! Hurjan nostalginen fiilis tuli varsinkin tuosta baarikahvilatiskistä, muutamat suklaaleivät tuli siellä parin kuukauden aikana nautittua... Mulla ei ole koko kesästä yhtään kuvaa, sillä en omistanut vielä silloin kameraa. Pikkasenko harmittaa!
Värit kieltämättä sopii sulle loistavasti ja ihan takuulla tottuisit taas käyttämään niitä, vaikka alussa olisikin outo olo.
Aikansa kutakin ja mistäs sen tietää, mitä vielä on luvassa! Toisaalta uskon, että jossain pinnan alla on vielä paljonkin tuota.
Mielikuvanihan johtunee siitä, ettei livepäivitystä ole päässyt tapahtumaan samaan tahtiin kuin ehkä joskus noina aikoina.
mää kans sanoisin, että aika aikaa kutakin.
kelpaisko kaiman vertaistuki? huomasin itsekin olevani nykyisin (ja viime vuonna esim. vielä enemmän) melko monokromaattinen. Mika kutsuu Gootti-Liinaksi. muuttaessa heitin pois sen sata riemunkirjavaa toppia.
mutta kaikki ei ole menetetty. hankin varovaisesti pari värikästä vaatekappaletta (ne voi olla vähän kuin aksentteja mustassa asussa, n'est-ce pas?) ja ne onkin tuntuneet ihan hyvältä. vaikka pinkki toppi mustien farkkujen ja villatakin kanssa on yllättävän kiva.
ja uskon, että jos kerta mä pystyn siihen niin kyllä säkin. MUTTA älä ota stressiä tai kuuntele monsieur Duussilan kitinää :D vaan etene omien tuntemusten mukaan. kyllä ne värit sieltä tulee kun on niiden aika :) lupaan!
<3
Lähetä kommentti
Sano sää kans!