Varaslähtö kesälomaan

Takana mielettömän ihana kesähelleviikonloppu Tampereella, edessä vielä enää 4 työpäivää ja sitten kolmeksi viikoksi lomalle lompsis! Pidettiinkin Mansessa kunnon lomailuetkot - ei tahtonut millään pysyä mielessä, että pitäs vielä töihinkin mennä. Nyt on siis lomailua harjoteltu ni osataan sitte viikonloppuna startata vapaa kesäelämä Ruisrockissa! :)

Reissun varsinainen syyhän oli Morrisseyn perjantainen keikka. Tampere Areenan kolho jumppahallimiljöö kyllä söi hiukan tunnelmaa, mutta meno oli silti hikistä (ja harvemminpa olen nähnyt viiskymppisen äijän näyttävän niin carismaattisen quumalta rennosti bägittävissä farkuissa ja kauluspaidassa!). Muutamaa lempibiisiäni jäin kaipaamaan, mutta omasta puolestani olen iloinen, että seuraavan illan Helsingin settilistasta poiketen Tampereella kuultiin uuden levyn aloitusralli Something Is Squeezing My Skull ja The Smiths -lemppari Girlfriend in a Coma. Tans & laul!


Keikkailun ja baareilun jälkeen käheytettiin ääntä vähän lisää aamuvarhaiseen venyneillä Singstar-jatkoilla. Guitar Herossa ja Rock Bandissä on toki tullut soittelun ohessa myös hoilotettua, mutta nyt vasta ekaa kertaa pääsin kokeilemaan Singstaria. Olinki hei aika haka! Vaikka pelattiin kyllä sillä helpoimmalla tasolla.. :D Laulettavuuden kannaltahan peli on aivan paska: oletin tietysti, että ne nuottipalkit noudattais niinku nuottiviivasto-logiikkaa, eli että uusi säe ilmestyisi aina edellisen säkeen viimeiseen nuottiin suhteessa oikealle tasolle. Mut ei, kun ne palkithan pomppi siellä ruudussa ihan miten sattuu. Eihän se tutun biisin kohdalla niin haitannut, mutta vähänkään vieraampaa biisiä oli mahdoton seurata, kun "nuotit" poukkoili jonkun olemattoman logiikan mukaan. Tyhmä peli. :D

Lämpöasteita: 27

Toppi: GT
Shortsit: GT (oli pakko ostaa kun mahduin kokoon 38!!)
Jalat: valkoiset ja pitkät
Läpsyt: H&M
Laukku: H&M
Arskat: Prestige

Lauantai käynnistettiin ihanalla aamupalalla Tammelan Aamurusko-kahvilan terassilla. Vitriineissä olis riittänyt herkkuja vaikka millä mitalla, mutta kuuden euron (!) aamiaisbuffetin jälkeen mahassa ei ikävä kyllä ollut enää tilaa millekään munkeroisille. Pitkän aamiaisen jälkeen suunnattiin kävelyreitti keskustaan, josta napattiin bussi Särkänniemeen. Olin haaveillut pääseväni pitkästä aikaa delfinaarioon ja maailmanpyörään - jälkimmäistä ei koko puistonruppanasta edes löytynyt, mutta delfiinejä nähtiin! :)


Ihan hurjaa, miten odottamattoman liikutuksen tilan delfiinit yhtäkkiä saivat aikaan. Kun musiikki alkoi soida, elukat syöksähtivät altaaseen ja alkoivat heti tehdä kaikkia upeita hyppyjä ja piruetteja ilmassa - mulla kouraisi mahanpohjasta ja kyyneleet kihosivat silmiin. Ihan selittämätöntä, miten se tunne niin tuli ja hulmahti yli.. kai se oli sitä luonnon ihmeellistä kauneutta. :) Surkeuden tai säälin kyyneleistä ei siis tosiaan ollut kyse; delfiinit näyttivät viihtyvän loistavasti kouluttajiensa kanssa, kyllä niistä varmasti hyvää huolta pidetään. Show oli hieno!


Delfiinien ihailun jälkeen joukkiomme suuntasi tutustumaan huvipuiston vemputtimiin - siis tukevasti maan pinnalta käsin. Ollaan vissiin vähän vanhoja.. :D Muahan ei toki sellaisiin kammottaviin kieputuksiin ja hurjutuksiin ole koskaan saanut. Maailmanpyörän puutteessa noustiin Näsinneulaan tutkailemaan kaupunkia ja kauniita järvimaisemia (tosi eksoottista tällasille merenranta-asujille nääs). Hurjan (haha) huvipuistoseikkailun jälkeen maistui sangria ja salaatti The Grillin terassilla, ja jälkkäriksi ahmaisin valtavan pallon italialaista kookosjäätelöä. Kun ilmakin alkoi illemmalla käydä tuulisemmaksi ja hellepäivä oli uuvuttanut turistit, loppuilta kului mukavasti sisätiloissa Singstarin, Stephen Lynchin ja Scrabblen parissa. (Oon muuten ehkä vieläkin vähän pettynyt, kun mun sanaehdotus puti hylättiin. Tampereella pelataan vissiin jotain ihan omaa nattaa.)


Sunnuntaina jatkettiin herkkuaamiaislinjalla Vohvelikahvilan terassilla. Lääh! Perustaisko joku äkkiä tommosen Turkuun kans! Myöhäisen aamiaisen jälkeen alkoi lähtö häämöttää, ja siirryttiin Koskipuistoon pienelle piknikille tapaamaan ystäväperhettä ja nauttimaan viimeisistä tamperelaisen auringon säteistä. Kotiin päästyä reippailtiin vielä Aurajoen rantamilla pitkä kävelylenkki, jonka päätteeksi istahdettiin kramppaavien pohkeiden helpotukseksi Koulun pihalle iltapalalle. Voiko sellasta muuten sanoa pekonisalaatiksi, jos on lautasellinen salaattia ja siinä päällä ehkä kaks pekonia? (Grr.)

Mahtava viikonloppu! Aurinko paistoi, ystävät oli kivoja, sai pussailla kissoja ja ruoka maistui - siinäpä ne tärkeimmät kesäisen onnen rakennuspalikat. :) Tilaan samoja tunnelmia myös tuleville lomaviikoille!