11. kesäkuuta 2009

To offset the pills you know you should take it a day at a time

Olin eilen ihan törkeän huonolla tuulella. Tiedättehän, kun monet pienet ja isot asiat kasautuvat yhteen läjään, jonka alta ei vaan pääse heti pyristelemään pois. Töissä en saanut aikaan oikein mitään järjellistä, jumppatunnilla peilistä katsoi kaksi irvistelevää jenkkakahvaa, kotona odotti pölyinen työpöytä jonka ääressä ei duuni luistanut kun olin jo valmiiksi niin pahalla tuulella, en taaskaan käynyt vintillä päinkään vaikka pitäisi tehdä Suuri Kamperaakkaus, juhannus lähestyy ja sithän tää kesä onkin jo ohi vaikka ilmojen puolesta vois olla nyt jo vaikka syksy, jonka kuviot muuten nekin stressaa - suunnitelmani friikuksi jäämisestä onkin nyt muuttumassa ihan päinvastaiseksi, kun pomo ehdotti vakinaistamista, mutta sehän tietysti varmistuu vasta sit joskus elokuussa, ja pitäis aika pian sinne musikaaliväelle ilmottaa oonko mukana vai enkö. Huaaah.

Mutta sitten istuin hepun viereen sohvalle katsomaan edelliseltä illalta tallennettua Hittimittaria. Tuuli parani ohjelman mittaan, ja viimeisen biisin aikana hyvä mieli pääsi vihdoin hiipimään esiin! Toi Inksun (harkitun?) epätahtinen tanssinheiluskelu on jotain aivan täydellistä! :)

SIG: Sadan vuoden yksinäisyys

3 sanoo jotain:

Nuori Nainen kirjoitti...

Satuin katsomaan samaisen Hittimittarin jo tiistaina, oli kyllä mieltä piristäviä videoita! Kerro epätietoiselle, että mikä/mitä on kamperaakkaus?

Duussi kirjoitti...

Kamperaakkaus on sitä kun raakataan kamppeita. :D Perjantaina sain hoteisiini eksän kotikodin varastoon unohtuneita aarteita, sen jo mainitsemani nukkekodin lisäksi vanhoja koulukirjoja ja Aku-vuosikertoja, jotka pitäis käydä läpi ja siirtää säästettävät vintille, josta puolestaan pitäis heittää menemään (paljon) sellaista jota ei enää tarvita.. pari iltaa siihen varmaan täytyisi kuluttaa. Ja mahdollisimman pian, muuten heppu laittaa mut sinne vintille asumaan koulukirjojeni ja postikorttieni keskelle. :D

Nuori Nainen kirjoitti...

Jotakin tämän suuntaista arvelinkin. Hauskoja nuo murre-/omapuhetapasanat. Meillä hiukan samaa ajoi möpleeraus, jotta äidinäiti käytti ja joka sieltä on itselle periytynyt. Silloin järjestellään huonekaluja uuteen uskoon.
Voimia vaan sinne vinttihommiin. Omalta osaltani melkein luovutin, kun yritin kellarikopista etsiä rullaluistimia ja pussukoita ja nyssyköitä vain sateli päähän :)

Lähetä kommentti

Sano sää kans!