2. maaliskuuta 2009

I was never crazy on my own

Jostain kaiken tämän kiireilyn, paineilun ja stressailun alta alkaa hiipiä sellainen jännästi kutkuttava tunne. Fiilis on ihan tuttu, mutta nykii silti joka vuosi suupielissä samalla tavalla hassusti.. en keksi parempaakaan sanaa kuvaamaan sitä kuin kevät. :)

Kalenteri näyttää yhtäkkiä jo maaliskuuta, aurinko paistoi eilen niin kirkkaasti ettei työnteosta tahtonut tulla mitään, festarit ovat alkaneet julkistaa kiinnityksiään (Provinssissa Nick Cave! Ruisrockissa Mew!) ja toimiston kesälomalistat on lyöty lukkoon (oi heinäkuu!). Tekee mieli heittää kaikki ne vaatekaapin kansoittaneet mustat perunasäkit menemään ja pujahtaa tyttömäiseen kukkamekkoon, värjätä hiukset takaisin vaaleiksi ja kuunnella vain iloista, helisevää, nurmikolla paljain jaloin tanssittavaa musiikkia.

Fiilistely kohti kevättä on siis aloitettu! Kalenteri täyttyy vielä toistaiseksi miljoonista työ- ja treeniaiheisista merkinnöistä, mutta suunta on oikea. Jos maaliskuun alun hihhuloittama päänsisäinen tunnelma olisi biisi, se olisi tämä seuraava. :)

Katie Melua - The Closest Thing To Crazy

2 sanoo jotain:

Anonyymi kirjoitti...

Minäkin odotan kovasti kesää. :) Ihania kevyempiä vaatteita ja aurinkoa! Olisipa tänä vuonna oikein kunnon helteitäkin, jotta saisi sandaaleissa hipsiä. Viime vuonna niitä ei suuresti tarvittu.

Kesälomakin on tänä vuonna oikein kokonainen. :D Neljä viikkoa vapaita, joista ensimmäinen menee Dublinissa.

Duussi kirjoitti...

Tiia - lämpöä toivon minäkin, vaikka kuuluuhan sellanen jatkuva satelukin Suomen ihanaan kesään.. :)

Kivalta kuulostaa kesälomasuunnitelmat, Dublin on mullakin haavelistalla! Itse pidän lomaa heinäkuussa 3 viikkoa pötköön, tällä kertaa pitäis osua hepun loman kanssa yksiin.. neljäskin lomaviikko lienee luvassa, mutta sen säästän syksymmälle pieneksi ahdistuksen helpottajaksi. :D

Lähetä kommentti

Sano sää kans!