Tykkään siitä, kun istuu auringossa Tintån terassilla muhkea salaattilautanen edessään ja tajuaa, että tässä se nyt on, tämän kesän viimeinen terassilounas jokirannassa.
Tykkään siitä, kun Tintå tarjosi tänään lounaan päälle teen kanssa palan mehevää omenapiirakkaa.
Tykkään siitä, kun näin yrittäjän päivän kunniaksi nautin yrittäjän vapaudesta ja kävin kolmen tunnin lounasreissulla keskustassa. Mun pitäis useammin käydä ystävien kanssa ulkona lunchilla. Olen pahassa vaarassa tulla vähän mökkihöperöksi täällä kotona, nyt kun en käy edes iltaisin tanssitunneilla.
Tykkään siitä, kun äsken kotiin palatessa tuntui ihan kuin olisin hiprakassa. Auringosta, hyvästä seurasta, ajatuksista. Pelkästä vedestä ja vihreästä teestä ei yleensä tule tällainen olo?
Tykkään siitä, kun joidenkin ihmisten kanssa keskustellessa tuntuu kuin olisi karannut Dawson's Creekistä tai Woody Allenin elokuvasta (onko väärin heittää nämä esimerkeiksi samassa yhteydessä?) (käytiin muuten eilen katsomassa Midnight in Paris ja se oli ihana!). Ei sillä, että puheenaiheet koskisivat 17-vuotiaiden ihmissuhdesolmuja, vaan sillä, miten keskustelua analysoidaan jo sen aikana ja sanat harkitaan tarkkaan mutta vaivatta ja nopeasti.
Tykkään siitä, kun ystävä sanoo huomenna 30 vuotta täyttävälle naiselle, siis minulle, että sillä on pikkutytön hymy.
Tosiaan, täytän huomenna 30. Uuden vuosikymmenen aloitus tietää pientä muutosta, uutta alkua myös blogissa. :)
4 sanoo jotain:
Mitä mitä mitä mitä??!!!
Kerro heti. =)
Jenni - no ei mittään ku kaipaan vain vähän lisää valoa ja tilaa tänne, sekä fiilikseen että ulkoasuun... niin päätin saman tien laittaa osoitteen uusiksi. Nou hätä, mikään ei muutu :)
voidaan höperöityä yhdessä, je?
mä oon ollut nyt päivän kotona ilman aikuisseuraa ja alan hieman huolestua mielenterveyteni puolesta jo nyt, mutta kai tää tästä.
No mist osoitteest sit sua voi etsiskellä huomisesta lähtien? =)
Lähetä kommentti
Sano sää kans!