Leipurin virheet peittää kermavaahto, lääkärin virheet peittää multa - mutta av-kääntäjän virheitä ei peitä mikään.
Melko epäkiitollinen ammatti tämä kääntäminen. Kiitoksen saaminen työstä on hyvin harvinaista: jos käännös on hyvä, sitä ei huomata, mutta virheet kyllä pannaan merkille - etenkin tekstityksissä, kun lukija-kuuntelija-katsoja voi koko ajan vertailla käännösratkaisuja lähtötekstiin ja kirota idioottisuomentajan alimpaan himskattiin, kun olis tietysti itse kääntänyt kaiken paremmin.
Niinpä sitä kiitosta täytyy joskus ihan hakemalla hakea... kuten itse tein tässä vastikään. :)
Teattereihin tuli viikko sitten ensi-iltaan hieno ranskalainen leffa Jumalista ja ihmisistä, joka sai taannoisessa NYT-liitteessä ihan hyvät arvostelut. Kääntäjällähän ei tietenkään ole mitään osuutta siihen, miten hyvin tarina on rakennettu tai näyttelijät suoriutuvat työstään, mutta tunnelman luomisessa myös teksteillä on tehtävänsä. Arviosta tarttuikin siksi silmään erityisesti seuraava kohta:
Melko epäkiitollinen ammatti tämä kääntäminen. Kiitoksen saaminen työstä on hyvin harvinaista: jos käännös on hyvä, sitä ei huomata, mutta virheet kyllä pannaan merkille - etenkin tekstityksissä, kun lukija-kuuntelija-katsoja voi koko ajan vertailla käännösratkaisuja lähtötekstiin ja kirota idioottisuomentajan alimpaan himskattiin, kun olis tietysti itse kääntänyt kaiken paremmin.
Niinpä sitä kiitosta täytyy joskus ihan hakemalla hakea... kuten itse tein tässä vastikään. :)
Teattereihin tuli viikko sitten ensi-iltaan hieno ranskalainen leffa Jumalista ja ihmisistä, joka sai taannoisessa NYT-liitteessä ihan hyvät arvostelut. Kääntäjällähän ei tietenkään ole mitään osuutta siihen, miten hyvin tarina on rakennettu tai näyttelijät suoriutuvat työstään, mutta tunnelman luomisessa myös teksteillä on tehtävänsä. Arviosta tarttuikin siksi silmään erityisesti seuraava kohta:
Oli ihan pakko lähettää sähköpostia arvion kirjoittajalle ja kysyä, osaako hän ranskaa vai "kuunteliko" puhetta vain suomennokseni välityksellä. Ja kas: hän myönsi, että elokuvan seuraaminen oli täysin tekstien varassa, ja antoi luvan lukea tuon kohdan kiitokseksi hyvästä työstä. Totesipa vielä, että suomentajat ovat usein siitä epäkiitollisessa asemassa, että silloinkin kun lopputulos miellyttää, kiitos tulee harvoin osoitettua sinne minne se kuuluu. Kovin totta!
Lämmittää mieltä, vaikka en voikaan ottaa kaikkea glooriaa vain itselleni - nämä leffakäännökset kun kulkevat poikkeuksellisesti oman työosuuteni jälkeen vielä kahden oikolukevan silmäparin kautta ennen lopullista valkokankaalle päätyvää versiota. Mut silti! :)
Elokuva on tosiaan hieno, suosittelen (oma lehmä ojassa, mutta muutenkin). Itse vaikutuin niin, että päästin muutaman kyyneleen kesken kääntämisen... mikä ei tosin tällaiselta itkupilliltä ole mikään erityisen vaativa suoritus. :D
Lämmittää mieltä, vaikka en voikaan ottaa kaikkea glooriaa vain itselleni - nämä leffakäännökset kun kulkevat poikkeuksellisesti oman työosuuteni jälkeen vielä kahden oikolukevan silmäparin kautta ennen lopullista valkokankaalle päätyvää versiota. Mut silti! :)
Elokuva on tosiaan hieno, suosittelen (oma lehmä ojassa, mutta muutenkin). Itse vaikutuin niin, että päästin muutaman kyyneleen kesken kääntämisen... mikä ei tosin tällaiselta itkupilliltä ole mikään erityisen vaativa suoritus. :D
4 sanoo jotain:
Ihanaa, että sait ansaitsemaasi kiitosta! Pitääkin katsoa milloin tuon leffan ehtisi katsomaan... Toisaalta en kyllä haluais hirveesti itkeskellä :/ Ku vähän tommonen itkupilli olen itsekin.
Ihan juurikin äsken tulin kotiin kyseistä leffaa katsomasta - ja kun ei yhtään mikään tökkinyt niin että olisi jäänyt mieleen niin kyllähän sen täytyi olla hyvä käännös. :) (Vaikka ranska on heikko niin hontelo suomi voi silti osua silmään.) Vähän itketti välillä joo, ja ahdisti, mutta olihan se kovin leffa kaunis kuulla ja katsoa.
Kato melkein sain sanajärjestyksenkin kohdilleen.. ;)
Onpa mukavaa, että sait kiitosta. Sitä kun tulee ihan liian harvoin.
Lähetä kommentti
Sano sää kans!