12. joulukuuta 2010

Jou-jou

Viime vuoden joulunalusajan järkyttävästä kiireestä viisastuneena olen yrittänyt hiukan rauhoittaa tätä joulukuuta - ja jotakuinkin onnistunutkin. Esmes tänä viikonloppuna olen ehtinyt fiilistellä joulutunnelmia Rare Exportin parissa, Vanhan Suurtorin perinteisillä joulumarkkinoilla, aika monen glögimukillisen äärellä ja äsken kirkon penkissä kauneimpia joululauluja hoilaten.

Olipa muuten mahtavaa käydä ihan itekseen tuommoisessa joululauluillassa! Ensinnäkin siksi, että sain ihan luvan kanssa laulaa loilottaa niin kovaa kuin keuhkoista lähti. Ja toiseksekin siksi, että pääsin treenaamaan äänen värinän hillitsemistä liikutuksen keskellä... Varpunen jouluaamuna, viimeinen säkeistö, need I say more? :D


Ensi lauantaina nimittäin pitäis pystyä laulamaan kauniisti, puhtaasti ja vakaasti kakkosalttoa tuutaten, kun meidän lukioaikainen kuoro kokoontuu kauan odotetulle reunion-keikalle

- - -

enpäs kerrokaan tästä nyt enempää, palataan asiaan viikon päästä! :) Nyt vain hiukan kuvatunnelmia joululaulutilaisuudesta. Jäi pakkaspäivän päätteeksi semmoinen lämmin ja rauhallinen olo sisuksiin.

2 sanoo jotain:

Nuori Nainen kirjoitti...

Mahtavaa, että olet osannut ja päässyt nauttimaan joulun tulosta! Luettuani tämän postauksesi, tajusin, että tuo olisi pitänyt ymmärtää itsekin. Rauhoittaminen siis.

Mutta taitaa olla niin, että se on jotakin, jonka (valitettavasti) oppii vain kantapään kautta.

Ihanaa joulunalusaikaa!

Duussi kirjoitti...

NN - kantapään kautta tosiaan, kurjaa että sinäkin. :( Olen saanut hyvistä yrityksistäni huolimatta hankittua tälle viikolle taas pari kiireisempää päivää, ja tuntuu tosi pahalta... etenkin, kun freelancerin kiireet on vain ja ainoastaan oman aikataulutuksen ansiota.

Tavoite kai olis, että joka päiväni olisi sellainen, että ehtisin rauhoittua ja fiilistellä. Eikä pelkästään näin joulun alla.

Lähetä kommentti

Sano sää kans!