7. joulukuuta 2010

Mitäs me koipitoipilaat

Toipilas 1. Seela

Miten raukalta voikaan pieni kissa näyttää! :( Seela-poloinen katkaisi (kyllä, katkaisi) sääriluunsa pari viikkoa takaperin. Ei aavistustakaan miten, ilmeisesti hyppäsi jostain alas vähän turhan huolimattomasti ja vauhdilla. Nyt reppana lenkkaa kolmella tassulla, ja siinä neljännessä on tyylikäs viloletti kipsi. Paraneminen voi kestää kuulemma kolmekin kuukautta, ja näinä viikkoina eläinlääkäri tulee kyllä tutuksi. Seela on aina ollut ihan mahdoton säntäilijä, joten voin vain kuvitella, miten pahasti sillä menee hermot kun ei pääse juoksemaan mattoja rullalle ja hyppimään pitkin seiniä. Parane pian, Seela! Ja tervetuloa meille hoitoon joulunalusviikolla! :)

Toipilas 2. Duussi

Se taisi olla jotain viime toukokuuta, kun tunsin yhtenä päivänä lenkille lähdettyäni heti ensimmäisten juoksuaskelten aikana ihmeellisen kipuvihlaisun vasemman kantapään yläpuolella. Tuntemus oli ihan uusi, samaan kohtaan ei ollut sattunut ikinä ennen. Diagnoosi oli tulehtunut akillesjänne ja reseptinä lepo. Lepo, onko se jotain mitä voi tanssia?

Kului puoli vuotta, ja kas kummaa, sama kohta jalasta oli yhä vain hermostuttavan kipeä. Nilkka ei ojentunut yhtä kauniisti kuin toisessa jalassa, eikä relevé noussut yhtä korkeaksi kuin olin tottunut. Piruetteihin ei saanut tukea sitäkään vähää mitä ennen, ja hyppyihin ponnistaminen ja alas tuleminen sattui joka kerta. Ei muuta kuin fysioterapeutille kuulemaan totuuksia: tulehdus on kroonistunut, jos haluat jalkasi ikinä terveeksi niin nyt annat sen levätä. Jostain syystä sanat menivät perille vasta kun ne ärjäisi iso kalju setä kaikella auktoriteetillaan. :D

Tanssi ja juoksu nounou. Jooga, kävely, punttistreeni, pumppi, venyttely ja kuminauhajumppa yesyes. Näillä (ja jossain vaiheessa avuksi tökättävällä kortisoonipiikillä) mennään tammikuun alkuun. Toivon maailman eniten, että jalka paranee entiselleen! Toivokaa tekin joohan!

7 sanoo jotain:

monsteri kirjoitti...

Voi teitä toipilaita :( Paranemisia vaan kummallekin!

PS. sullon samanväriset varpaankynnet ku mullaki; oikeen jouluset :D

Sandy kirjoitti...

Voi koipitoipikset! Toivotaan, että kumpaisenkin koipi on kuin uusi vielä jonain lähitulevaisuuden päivänä!

hanska kirjoitti...

voi mä kuulinkin tosta seelasta, kurja juttu. eikä oo kiva sunkaan koipijuttus. höh. varmaan ylipaljon lohduttaa että sait multa blogipalkinnon :D

Tiia kirjoitti...

Voi peppu, tommoset vaivat on kyllä niin just sieltä ja syvältä. :( Ja etenkin, kun on niin vaikeaa lepuutella, ei malttais millään! Paranemisia molemmille! :D

Tincali kirjoitti...

Toivottavasti paranet! Nyt pitää vain antaa keholle aikaa parantua, kuten äiti sanoi lääkärin sille kerran todenneen. Mie vaan ainakin haluan kaiken aina heti nyt.

Voi kisua. :/ Toivottavasti käpäläkin paranee.

Ilona A. kirjoitti...

No höhpöh. Onneksi kaikki liikunta ei kuitenkaan ole kiellettyä, ja eiköhän se koipi siitä vielä kuntoudu! Peukkuja pidän :)

Duussi kirjoitti...

Kiitos toivotuksista, kaikki ihanat! Yllättävän hyvin on sujunut tää tanssittomuus, vaikka aika kärsimätön tämmöisten kanssa olenkin... Seelakin kestää käpälänsä kanssa kuin nainen. Eiköhän tää tästä. :)

Lähetä kommentti

Sano sää kans!