Cooking with Rufus

Tuli tossa viikonloppuna syötyä juhannuksen (kuvapläjäystä luvassa ehkä huomenissa) kunniaksi järjetön määrä ruokaa ja herkkuja, joten päätin aloittaa tässä huushollissa uuden viikon vähän kevyemmällä aterialla. Siispä laitoin Rufus Wainwrightin Release the Starsin soimaan ja taioin iltapäivällä pellillisen lihapullia (eli bultsuja) ynnä saavillisen kesäistä salaattia. Se keveys taisi kyllä kumoontua siinä, että pulleroisia on jäljellä kahdestakymmenestä enää kaksi...

Ruoka siis maistui hepullekin, musa sen sijaan ei.

Töistä kotiin palaava heppu: Mitä paskaa? Onks tää Muse?
Kodinhengetär Duussi: Eiku Rufus Wainwright.
Heppu: Mä kerron nyt että Rufus Wainwright on paskaa.

Pyh! sanon minä ja tanssahtelen vähän. Kuuntele vaikka tää yks biisi Spotifysta tai levyversio YouTubesta tai katso tästä alta semmonen missä lavalla on myös lempimieheni Gyllenhaalin Jaakko! On siinä vaan jotain erityistä kun tommoset ihanat pojat tekee vähän taidetta!

Rufus Wainwright feat. Jake Gyllenhaal: Between My Legs

Tidadimppamppaa

Pettymys eilisestä Italian futisflopista on melkoinen, ja ensi viikolla odottaa niin kiireinen työputki että pelottaa jo valmiiksi - mutta nyt murheet pois ja pariksi päiväksi kamujen kanssa mökille! :)

Todennäköisiä ohjelmanumeroita: hengaillaan verkkareissa, heitetään tikkaa, saunotaan monta tuntia, kumotaan juhlajuoma jos toinenkin, kuunnellaan vanhoja hitti-iskelmiä (Marionin Kylähäät on meidän tyttöjen suosikki), grillataan makkaraa ja vaahtokarkkeja, istutaan aamuun asti kuistilla hyttysten keskellä hytisten, paistetaan muurinpohjalettuja (joista parhaat tekee heppu, toisin kuin olin kuulemma väittänyt yhtenä juhannuksena, kun olin suostunut syömään vain hepun kaverin paistamia lettuja - sattuneesta syystä en muista tästä itse mitään, mutta olen yrittänyt lepytellä tuota rakasta loukkaantunutta letunpaistajaani jo monta vuotta, tänäkin jussina siispä) ja uidaan todennäköisesti tosi kylmässä merivedessä.

Herttaista & hauskaa juhannusta! :)

Nothing sweet about me

Olen lukenut kevään mittaan blogeissa pyörineet "sata faktaa" -listat into piukassa kohta kohdalta läpi kaikista blogeista, joissa olen sellaisiin törmännyt, joten kuvittelen että kaikkia muitakin kiinnostaa yhtä paljon... tässä siis oma listani! :) Kuvat PostSecretistä.

1. Tykkään ruotsalaisten Fahrmanin siskosten Fridan ja Sofin muotiin, hömppään ja kauniisiin asioihin ja ihmisiin keskittyvistä blogeista.
2. Sofin jutut ja NY-kuvat saavat aina aikaan hullun New York -ikävän.
3. Mistä muistinkin, etten vieläkään ole saanut aikaiseksi Nyki-kuvaraporttia tänne blogiin.
4. Enkä ole vielä laittanut tänne kuvia myöskään vapun Luxemburgin-reissusta. Niitäkin olis jossain vaiheessa kyllä tulossa...
5. Olen välillä (lue: usein) aika saamaton.
6. Heppu on siksi vääntänyt mun toisen nimen, Marjaanan, sopivampaan muotoon Mañana.
7. Oma laiskuus ihan hävettää, koska isi on aina yrittänyt opettaa että "asialliset hommat hoidetaan ja muuten ollaan kuin ellun kanat".
8. Dedis-ihmisenä saan silti työt hoidettua ajallaan.
9. Saamattomuuteni ilmenee lähinnä kotitöiden ja muiden pienten, yksinkertaisten askareiden lykkäämisessä.
10. Eli saamattomuuteni hankaloittaa lähinnä heppu-paran elämää.
11. En vieläkään ymmärrä, miten onnistuin silloin 10 vuotta sitten kirjoittamaan pitkästä matikasta M:n.
12. Unohdin kaiken matematiikasta heti kirjoitusten jälkeen. Mikä derivaatta?
13. Olen edelleen suivaantunut itselleni ja YTL:lle siitä, että sain reaalista vain M:n.
14. Olin molemmissa tämän kevään tanssikisajoukkueissani vanhin.
15. Ja se välillä vähäsen ahdisti. Jos suurin osa joukkuekavereista on about 18-vuotiaita, siinä seurassa 28-vuotias on vanha.
16. Olin myös molempien joukkueiden pisin.
17. Elän siinä uskossa, että pituuteni on 176 cm. En ole mitannut vuosiin.
18. En tiedä myöskään, mitä painan, koska en ikinä käy puntarilla. Jotain kai väliltä 65-70 kg.

19. Olin pienenä armoton Dingo- ja Bogart Co. -fani. Siis joskus kolmevuotiaana.
20. En osaa riidellä. Enkä halua. En vain näe siinä mitään järkeä.
21. En oikeastaan myöskään koskaan suutu. Tulen lähinnä vain surulliseksi, jos jokin menee pieleen, joku on epäoikeudenmukainen tms.
22. Äitini on tämän piirteen takia musta huolissaan. Kuulemma pitäis joskus raivota täysillä :D
23. Voisin elää pelkällä jugurtilla.
24. Etenkin kookos- ja kirsikkajugurtilla.
25. Haluaisin olla reipas ulkourheilijaihminen, sellainen joka talvella käy laskettelemassa ja luistelemassa ja kesällä purjehtimassa ja vesihiihtämässä.
26. Olen kyllä nuorempana yrittänyt opetella sekä laskettelua että lumilautailua. Menestys vain jäi heikoksi, koska pelkään kovaa vauhtia.
27. Vihaan esimerkiksi sitä tunnetta, kun vaikka auton kiihdyttäessä liikennevaloista ottaa mahanpohjasta.
28. Samasta syystä en ole ikinä ollut oikeassa vuoristoradassa.
29. En ole enää pitkään aikaan käyttänyt Facebookissa mitään pelejä tai muita. Siellä sompailu vie ihan tarpeeksi aikaa muutenkin.
30. Haluaisin jonkun kivan uuden profiilikuvan Facebookiin.
31. Pelkään, että blogini perusteella saa kuvan, että olisin jotenkin erityisen hyvä tanssija.
32. Mietin joskus, olisko musta tullut tanssija, jos en olis lopettanut balettia silloin teini-ikäisenä.
33. Vaikka ei musta ainakaan balettitanssijaa olis tullut.
34. Odotan syksyä ihan hulluna, kun Suomen So You Think You Can Dance alkaa!
35. Tiedän osallistujien vaitiolovelvollisuudesta huolimatta, että muutama tuttu pääsi auditioneista läpi elokuun leirille.
36. Haluan päästä ainakin yhden SYTYCD-jakson yleisöön.


37. Olen tosi huono keksimään synttäri-, joulu- ym. lahjoja. Haluaisin vain ostaa kaikille tarroja, kynttilöitä, viinipulloja, vaahtokarkkeja ja muuta sellaista kivaa.
38. Ennen kuin mä ja heppu tavattiin ja tutustuttiin, olin jo kuullut hepun äänen radiossa ja mulle oli esitelty baarissa kauempaa että "toi on se".
39. En tykkää yhtään mattakynsilakoista, vaikka ne on nyt kaikkien trendinenien mielestä in ja pop.
40. Olen miettinyt, kilahtaako Indiedays-bloggarien kassaan rahaa siitä, kun linkkaavat kirjoituksiinsa toisia Indiedays-blogeja. Siltä välillä tuntuu, kun linkkejä on niin paljon.
41. Siis ihan sama mulle jos noin onkin, kunhan mietin :)
42. Kirjoitan näihin kohtiin ihan liian pitkiä jaarituksia.
43. Mietin joskus, olisko mulla jotenkin rauhallisempi ja turvallisempi olo, jos uskoisin luterilaisen kirkon Jumalaan.
44. Meidän perheessä ei siis kukaan kuulu kirkkoon.
45. Rakastan silti kirkkoja rakennuksina yli kaiken. Etenkin ulkomailla voisin kiertää ne kaikki.
46. Mulla oli pienenä kolme liskoa.
47. Niiden nimet oli Ano, Mano ja Karo.
48. En kyllä muista, kirjotettiinko se Karo vai Caro.
49. Lisko olis oikeestaan vieläkin ihan kiva lemmikki, mutta en pystyis enää käsittelemään niitä jauhomatoja ja sirkkoja, joita liskot syö.
50. Kissan voisin kyllä haluta.
51. Tai marsun.
52. Tai mäyräkoiran.
53. Olin pitkään sitä mieltä, että paras nimi mäyräkoiralle olis Kaapo, mutta yhden mun joukkuekaverin lempinimi on Kaapo eikä se kuulosta enää yhtään koiran nimeltä.
54. Joten siitä mäyräkoirasta tulis varmaan Mauri, niinku Pekka Töpöhännässä.
55. Kissalle en kuitenkaan antais nimeksi Pekka :D
56. Tunnen aika monta Pekkaa, het kaksi sukulaistakin.


57. En ole tietääkseni allerginen millekään.
58. Pienenä väitin, että olen allerginen tomaatille, kun en oikein tykännyt siitä.
59. En osaa viheltää.
60. Se vähän harmittaa, koska en voi kuljeskella katuja leppoisasti vihellellen.
61. En juo kahvia.
62. Enkä olutta.
63. En polta tupakkaa.
64. En ole koskaan polttanut pilveä.
65. "En ole koskaan" -leikki on kiva. Paitsi jos mennään liian arkoihin aiheisiin.
66. Eli en ehkä sittenkään mielelläni pelaa sitä. :D
67. Olin vielä edellisessä kodissamme vakaasti sitä mieltä, että ei meille mitään astianpesukonetta tarvita, kyllä minä tiskaan. Nyt olen kuitenkin aika onnellinen tuosta keittiön nurkassa hurisevasta Zanussista.
68. Nykyinen koti on kahdeksas kotini elämäni aikana.
69. Seitsemän niistä on ollut kerrostaloasuntoja, joista kolme samassa talossa.
70. Se kahdeksas koti oli kaksikerroksinen puurivarilukaali...
71. ...jossa äitini asui ennen mua...
72. ...ja mun jälkeen siihen muutti Monsteri.


73. Haluaisin, että kaikki mun ystävät kirjottais blogia.
74. Olis kiva lukea kamujen kuulumisia blogimerkinnöistä, koska olen surkea yhteydenpitäjä.
75. Olen onnellinen siitä, että tärkeimpien ystävieni kanssa edellämainittu piirteeni ei haittaa.
76. Käännän ranskasta, italiasta, englannista ja ruotsista.
77. Tärkein työkieleni on kuitenkin suomi.
78. En puhu työkieliäni niin hyvin kuin haluaisin.
79. Se puhuminenkin toki paranisi, jos vain voisin reissata säännöllisesti ulkomailla että pääsisin käyttämään kieltä.
80. Mua ärsyttää, kun kääntäjiä usein pidetään kävelevinä sanakirjoina. "Ai sä oot kääntäjä. No miten sanotaan ranskaksi..."
81. Aina kun klikkaan yhdessä työohjelmistossa kohtaa Return to inbox, alan laulaa mielessäni Elviksen Return to senderiä.
82. Olen näin alkukesästä ihan koukuttunut mansikka-raparperi-yhdistelmään. Jugurttia, vissyä, siideriä, mehukeittoa, piirakkaa...
83. Rytmitän hengityksen lenkillä aina kolmen askeleen jaksoihin.
84. Sisään oikea-vasen-oikea, ulos vasen-oikea-vasen. Muuten menee sekasin.
85. Käyn jumpassa ja lenkillä lähinnä siksi, että se kuluttaa kaloreita = voin syödä enemmän lihomatta kamalasti.
86. Tanssitunneilla sen sijaan en edes ajattele mitään kaloreita. Hiki tulee huomaamatta.
87. Koen pahansorttisia blonde momentteja pankkiautomaatilla, kun en koskaan muista, kuuluuko pankkikortti laittaa siihen keltaiseen vai siniseen koloon.


88. Olin avustajana siinä ekassa Levottomat-leffassa.
89. Siitä kuvauspäivästä jäi eräs ihana muisto Petteri Summasesta. ;)
90. Ne Casa di mama -pakastepizzat ärsyttää mua suunnattomasti. Italiaksi äiti on mamma, ei mama.
91. En oo kyllä ees maistanu, voihan ne silti olla hyviä.
92. Jännitin vähän tätä listauksen tekemistä, kun suhtaudun tämmösiin listoihin aika neuroottisesti, ihan kuin näiden pitäis aina olla jotenkin kaikenkattavia ja Ainoita Totuuksia.
93. Yllättävän hyvin on siis sujunu tää satunnaisten juttujen heittely!
94. Oon kuullut viimeisen kuukauden aikana niin paljon vauvauutisia, että oon ihan sekaisin...
95. Vaikka tiedänkin, ettei ole fiksua haluta lasta vain siksi, että kaikilla muillakin on ja mä oon kohta kolkyt.
96. Haluan jälkikasvua vasta sitten, kun pystyn rakastamaan uutta pientä ihmistä ilman, että mulla edes käy mielessä mistä kaikesta joudun luopumaan tai mistä kaikesta jään paitsi.
97. Oon kyllä noin muutenkin yrittänyt opetella vähemmän itsekkääksi.
98. Tähän tarvittais nyt vissiin joku pieni loppukevennys...
99. Puuppa!
100. Ai ei ollu hyvä loppukevennys :D

You know my name

Mä tykkään että mulla on kiva nimi. Ja tänään on mun nimen oma päivä! Kävin sen kunniaksi hakemassa isin luota hyllyllä odottaneen lahjakirjan...

...ja sain hepulta piuunin ja äitiltä luonnonkukkia ja kortin ja sukkapöksyjä...

...ja leipaisin mansikka-raparperipiirakan (makua tuomassa mm. siirappi, kaneli ja kardemumma!).

Onhan se tavallaan vähän hassua juhlia nimipäivää ja onnitella nimipäivän johdosta, kun päivänsankari ei yleensä itse ole päässyt nimeensä vaikuttamaan... toisaalta olen sitä mieltä, että elämässä ei voi olla liikaa juhlan aiheita, joten kun joku kert on keksinyt laittaa niitä nimiä sinne kalenteriin eri päiville, niin juhlitaan sitte!

Hyvää nimipäivää muillekin hyvännimisille, tänään ja muina päivinä! :)

Illalla juodaan hilpeinä kaljaa, seuraavana päivänä syödään kalpeina pizzaa

Eilen oli niin huippu ilta tanssitsubujen kanssa ettei taas hetkeen! Koko kevät on painettu treenejä niin, että kaikista juhlista on joutunut joko jäämään kokonaan pois tai ainakin lähtemään ihan liian aikaisin, kun mulla on aamulla treenit. No nytpä otettiin vahinko takaisin - sen verran hulppeesti, että on muuten jätski ja itse tehty pizza maistunu tänään. ;)

Voi ihmettä - päivän matsissa Italia (oma ykköseni, forzaaaa!) jakoi pisteet Uuden-Seelannin kanssa! Ja voi ihmettä - kaksi vuotta vanhat ruisjauhot toimivat pizzapohjassa ihan hyvin (kun päälle latoi tomaattipyreetä, ohuen ohutta härkää, mozzarellaa, sipulia, juustoraastetta ja rucolaa)!

Victoria ja Daniel ne yhteen soppii

Tänään on se päivä! Onnen päivä! Kuninkaallinen hääpäivä! Viktuuria ja Dooniel saavat toisensa! Grattis, grattis!

Riemastuin ehkä jopa naurettavan paljon, kun huomasin tossa joku viikko sitten, etten joudukaan lähtemään merta edemmäs suklaakalaan - Victorian ja Danielin hääsuklaata saa (ainakin) Stockalta! Eiku pakettia kainaloon ja maistelemaan.

Jo rasian kansi herättää kuninkaallisen fiiliksen: kultaiset kruunut, tulevan kuningattaren hillitty juhla-asu ja virallinen teksti The Wedding Chocolate valmistelevat kaikin puolin sivistyneeseen ja etiketinmukaiseen suklaanautintoon.

Sisäkannen kuvassa nuoripari hymyää niin onnellisena, niin onnellisena. Daniel on uskomattoman ihanan imelän vaivaantuneen maireana, ja Vickan esittelee säihkyvän kaunista kihlasormustaan jännästi laskostetussa mekossaan.

Entäpä ne suklaat sitten? No kuulkaa ne on syöty jo aikapäiviä sitten. Hyviä oli. Hasselpähkinää, mustikkaa ja puolukkaa.

Itse lähden katsomaan häitä ystävän luo tanssikauden päätösbileisiin - en tosin ole ihan varma, kiinnostaako koko häähässäkkä ketään muuta... mutta mää haluun kattoa! Ruotsalaiset siiderit siis kainaloon ja nenäliinat valmiiksi esiin, että voi töräyttää onnen niiskautuksen kun Carola laulaa hääparille omistetun kappaleen. Vaikka musta kyllä kaikkein kaunein ruotsinkielinen (ja oikeastaan melkein ylipäätäänkin kaikkein kaunein) hääviisu on loistavan The Real Groupin semisiirappinen Ett liv för mig. Huomasin vasta eilisen hääkonsertin loppuvaiheessa, että Real Groupkin oli siellä - mahtoikohan ne laulaa just tämän? Oi että... etenkin vikan säkeistön pianissimo kohdasta 2:27 alkaen, samoin kuin alltid-sointu kohdassa 3:48 - siis oon kuullut biisin noin tuhat miljoonaa kertaa, ja silti joka kerta tulee noissa kohti kylmät väreet ja alkaa itkettää! Parasta! :)

Kan jag få skänka dig en ton
som alltid ska spela inom dig
försiktig men fri klingar vår melodi
och när den stilla flyter på
då vet vi att vår dröm har blivit sann

The Real Group: Ett liv för mig

Oh but I love you even still, even now

Klikkasin tänään kamun Facebook-linkistä sattumalta ihan uuteen musatuttavuuteen. Ajattelin vain tsekata, miltä kuulostaa parrakkaan miehen Katy Perry -cover, jolle kaveri mainitsi pudonneensa - ja löysinkin itseni yhtäkkiä keräilemästä älyni kappaleita jostain lattialta täysin puulla päähän lyötynä. Surffasin välittömästi kuuntelemaan herran omia biisejä, ja rakastuin valehtelematta puolessa minuutissa.

Voi, miksen ole löytänyt William Fitzsimmonsia elämääni jo aiemmin? Mutta voi, onneksi löysin nyt. Tommonen ääni ja tommonen parta ja tommosia biisejä... huikeeta, huikeeta.

Naputtelin tässä vielä töitä, mutta nyt alkoi väsyttää. Rauhoittavaksi tuutulauluksi järjettömän kaunis - ja surullinen - kappale, johon toivon että joku vielä joskus tekee vähintään yhtä kauniin tanssisoolon. Itse en voi tehdä, kun oman mahdollisen tulevan soolon varalle on jo yks toinen biisi... :) Ja melkein tää pitäis jonkun miespuolisen tanssia. Tai tyttöpoikaduon.

Äh taas meni tanssilöpinäksi - kuunnelkaa nyt vaan tää biisi. Hyvää yötä.

William Fitzsimmons: Even Now

Shopping shopping

Olen tänään tehnyt Tärkeitä Ostoksia. Ensinnäkin latasin hiukan jumppatunteja Motivuksen magneettikortille - jota on, kuten kuvasta näkyy, höylätty ahkerasti vuosien mittaan. En juuri ehdi Motarille muulloin kuin näin kesäisin, kun tanssitreenit harvenee, joten nyt oli taas aika täyttää kortti että pääsee jumppaamaan ja salille punttia nostelemaan. Kävinpä tänään kokeilemassa pitkästä aikaa rvp-muokkausta, ja sainkin yllättäen elämäni hirveimmän = raskaimman = parhaan jumppatunnin! Paljon mieluumminhan sitä maksaa sellaisesta tunnista, jolla ei vaan yksinkertaisesti jaksa tehdä kaikkia toistoja, kuin sellaisesta jolla on silleen leppoisan kivaa ja tulee ehkä vähäsen hiki. Jalat veti hapoille jo alkulämmittelyssä, ja ekojen greippien kohdalla vasen akillesjänne ilmoitti, että haluaisi mieluummin kotiin. Täristen ja puhisten rämmin tunnin läpi, saas nähdä miten toi käveleminen huomenna sujuu...

Ostin myös Ruisrock-lipun, jee! Tänä vuonna rokkaankin poikkeuksellisesti vain yhden päivän, kun perjantain olen isin kanssa Tukholmassa ja sunnuntain vietän Salossa serkkupojan rippijuhlissa. Väliin jäävistä bändeistä harmittaa eniten The Ark, muiden missausten kanssa pystyn elämään. Ja heppuhan on vain tyytyväinen, kun saa remuta kaksi päivää keskenään poikien kanssa. :)

Ja sit ostin kesän ekat suomalaiset mansikat. Voi kuulkaa että on hyviä! Puuron kanssa kun laittaa vähän omenaa ja mantsikoita ja rusinoita ja hunajaa, oijoi mikä herkkulounas. (Heppu sullekin jäi vielä!)

Kas mutta mikäs se siellä mansikkarasiaa nuuhkii... Oi kyllä! Mulla on ikioma yksisarvinen! Maailman kaunein vaaleanpunainen olento, jonka harja kimaltaa auringossa. Stockan leluosaston myyjä katsoi ehkä vähän ihmetellen, kun onnen kyynel silmäkulmassa ensin silittelin hepoa häkeltyneenä monta minuuttia ja sitten kiikutin sen kassalle. "Laitetaanko lahjapakettiin?" "Ei tartte, se tulee ihan itelle."

Nyt mun ei tarvitse koskaan olla yksinäinen eikä onneton.